Urakierto

Aikamme suurimmat haasteet – koronan jälkeinen epävarmuus, tekoälyn nousu ja talouden haasteet – vaativat uudenlaista johtajuutta. Mutta millaista johtajuutta? Tätä Petteri Lillbergin uutuuskirja Epävarmuus – mikä mahdollisuus haastaa pohtimaan .   Epävarmuuden syleily on johtajan tärkein taito, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut Petteri Lillberg. Varmuuden priorisointi estää johtajia ja yrityksiä löytämästä uutta ja keksimästä itseään uudelleen. Epävarmuus - mikä mahdollisuus -kirja on inspiroiva löytöretki epävarmuuteen yritysten ja johtajien henkilökohtaisen uudistumisen moottorina. Aikamme suurimmat haasteet – koronan jälkeinen epävarmuus, tekoälyn nousu ja talouden haasteet – vaativat uudenlaista johtajuutta. Mutta millaista johtajuutta? Tätä Petteri Lillbergin uutuuskirja Epävarmuus – mikä mahdollisuus haastaa pohtimaan. – Ihmisen, jonka on oltava varma ja koko ajan oikeassa, on vaikea...

Digitaaliset työkalut, kuten rekrytoijien tietojärjestelmät ja työnhaun sosiaalinen media LinkedIn, voivat tehostaa rekrytointiammattilaisten työtä. Ne voivat tuoda rekrytointiprosessiin myös käytännöllisiä ja eettisiä haasteita, selviää filosofian maisteri Sami Koivusen väitöskirjatutkimuksesta. Kuva: Tiia Koivunen   Digitaaliset työkalut, kuten rekrytoijien tietojärjestelmät ja työnhaun sosiaalinen media LinkedIn , voivat tehostaa rekrytointiammattilaisten työtä. Ne voivat tuoda rekrytointiprosessiin myös käytännöllisiä ja eettisiä haasteita, selviää filosofian maisteri Sami Koivusen väitöskirjatutkimuksesta. Koivunen haastatteli väitöstutkimustaan varten lähes viittäkymmentä läheisesti rekrytoinnin parissa työskentelevää.   Digitaalisten työkalujen merkitys organisaatioiden työntekijöiden rekrytoinnissa kasvaa. Usein näistä työkaluista on hyötyä. Rekrytoijat voivat niiden avulla löytää ja arvioida sopivia työnhakijoita tehokkaa...

Tekoäly voi olla työnhakijalle kätevä apuri, vaikka moni suomalainen ei vielä hyödynnä sen mahdollisuuksia.   Duunitorin tuore tutkimus osoittaa, että hakijat suhtautuvat tekoälyn hyödyntämiseen työnhaussa kahtiajakoisesti. Asiantuntija kertoo, mistä tämä johtuu ja miten tekoäly tulee mullistamaan työnhaun.   Tekoäly voi olla työnhakijalle kätevä apuri, vaikka moni suomalainen ei vielä hyödynnä sen mahdollisuuksia. Vain kahdeksan prosenttia työnhakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa. Tämä selviää Duunitorin uudesta tutkimuksesta . ”Vaikka tekoälystä puhutaan mediassa paljon, sen käytännön hyödyntäminen on selvästi vähäisempää. Muutos on kuitenkin nopeaa, ja uskon käytön yleistyvän jatkuvasti”, kertoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto . 36 prosenttia vastaajista, jotka eivät ole hyödyntäneet tekoälyä, voisi käyttää sitä tulevaisuudessa. Lähes kolmasosa (31 prosenttia) ei kuitenkaan hyödyntäisi te...

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen   Tekoälyn uusimpien innovaatioiden, kuten ChatGPT :n, vaikutukset Suomen työmarkkinoilla poikkeavat aiemmista teknologiamurroksista. Suurin vaikutus uusilla tekoälyratkaisuilla on työmarkkinoiden eliitille eli koulutetuille, korkeamman tulotason ja sosioekonomisen aseman työllisille sekä ICT-sektorille. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan muutos koskettaa laajasti Suomen työmarkkinakenttää, mutta tekoälyn kokonaisvaikutukset ovat silti positiiviset. Laajaa ihmistyön korvautumista tai ammattiryhmien häviämistä ei ole näköpiirissä.   Kuluvan vuoden aikana ChatGPT ja sadat samankaltaiset palvelut ovat tuoneet generatiivisen tekoälyn kaikkien ulottuville. Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä tekstiä ja ohjelmistokoodia tuottavia palveluita, jotka ovat suoraan loppukäyttäjän hyödynnettävissä. Tuoreen Etla-tutkimuksen mu...

Työnhakukokemus on parhaimmillaan erinomainen oppikokemus, joka rohkaisee yrittämään uudelleen , sanoo toimitusjohtaja Saku Valkama TalentAdore Oy:ltä . Kuva: Sami Perttilä   Jokainen työnhakija on yrityksen potentiaalinen käyntikortti, mutta silti hakijakokemus jää rekrytointiprosesseissa usein vähäiselle huomiolle. Tekoälyavusteinen automaatio vapauttaa rekrytoijien aikaa ja mahdollistaa hakijoiden inhimillisen kohtaamisen. Tämän päivän hakijavetoisilla rekrytointimarkkinoilla työnantajamielikuvan merkitys parhaiden tekijöiden houkuttelemisessa korostuu entisestään, mutta silti viestintä työnhakijalle rekrytoinnin aikana on usein vähäistä tai jopa olematonta. Resurssien rajallisuus ja tietoisuuden puute hakijakokemuksen laajamittaisesta merkityksestä näkyy kasvottomina rekrytointiprosesseina, joissa valinnan ulkopuolelle jääneen hakijan usean tunnin panostus työnhakuun kuitataan tyypillisesti persoonattomalla "kiitos, mutta ei kiitos...