Urakierto

Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto kannustaa työnantajia viestimään työtehtävistä ja omasta organisaatiosta rehellisesti. Kuva: Duunitori / Fredrik Bäckman   Lähes kaksi viidestä on harkinnut irtisanoutumista. Duunitorin tuore työnhakututkimus kertoo, mikä saa harkitsemaan lähtöä, jättämään työpaikan ja katumaan työpaikan vaihtoa. Pettymys johtamiseen on yleisin syy irtisanoutumiseen ja sen harkintaan, selviää Duunitorin Työnhaku Suomessa 2025 -tutkimuksesta . ”Toimiva johtaminen on työntekijäkokemuksen tärkeimpiä rakennuspalikoita. Jos tämä perusta ei ole kunnossa, sitoutuminen työpaikkaan kärsii. Työnantajien kannattaa panostaa johtamiseen vaalimalla johtamistaitoja ja varaamalla riittävästi aikaa esihenkilötyöhön. Se on perusteltua monesta syystä, sillä sitoutunut työntekijä on lähtökohtaisesti tuottavampi työntekijä”, kommentoi Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto . Nämä syyt saavat harkitsemaan irtisanoutumi...

Innovaatiot, verkostot ja tuottavuus syntyvät kasvokkain, eivät Teams-ruudulla. Talouden kääntäminen kasvu-uralle on hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden kannalta polttavin kysymys ja kehitys läsnätyön lisäämiseen on oikeansuuntainen, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies .   Kyselyyn vastanneista yrityksistä 56 prosenttia arvioi, että etätyö hidastaa Suomen talouskasvua ainakin jonkin verran ja kuusi prosenttia arvioi vaikutuksen olevan erittäin merkittävä. Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselystä, missä kartoitettiin etä- ja läsnätyökäytäntöjen muutoksia sekä niiden vaikutuksia yritysten toimintaan ja Suomen talouteen.   Neljännes kyselyyn vastanneista yrityksistä on tehnyt muutoksia etä- ja läsnätyökäytäntöihin viimeisen puolen vuoden aikana. Yleisimmin muutokset ovat tarkoittaneet läsnätyön lisäämistä (43 %) tai selkeämpien käytäntöjen luomista (41 %). "Innovaatiot, verkostot ja tuottavuus syntyvät kasvokkain, ...

Suomen työnantajien rekrytointiaikeet eri toimialoilla loka-joulukuussa 2025.   Laskusuhdanne työnantajien rekrytointiaikeissa jatkuu edelleen loka-joulukuussa. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 14 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on 3 prosenttiyksikköä ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon 9 prosenttiyksikköä. Vuoden viimeisen kvartaalin työllistämisnäkymät ovat alimmillaan Suomessa sitten vuoden 2021 kolmannen neljänneksen, jolloin indeksi oli 10. Globaalisti Suomi sijoittuu työllisyysodotuksissa maavertailun loppupuolelle, jääden 9 prosenttiyksikköä globaalin keskiarvon alapuolelle.   ”Suomalaiset työnantajat kamppailevat epävarmojen olosuhteiden kanssa. Suomen talouden toipuminen on hidasta ja epävarmaa. Heikko kulutus, maailmantalouden riskit sekä julkisen talouden haasteet heijastuvat työmarkkinoille, minkä vuoksi suomalaiset työnantajat lykkäävät edelleen päätöksi...

Päätöksenteosta ja sosiaalisista suhteista ulkopuolelle jääminen korostuu yhtenä etätyön haasteena.   Tuore tutkimus paljastaa, että etätyön tekeminen on vähentynyt Suomessa vuodesta 2023. Päätöksenteosta ja sosiaalisista suhteista ulkopuolelle jääminen korostuu yhtenä etätyön haasteena. Toimivalla etätyöetiketillä voitaisiin huomioida niin työntekijöiden kuin työnantajan tarpeet.   Täysi-ikäisistä työelämässä olevista suomalaisista 43 % tekee töitään etänä vähintään kuukausittain, kun luku kaksi vuotta sitten oli lähes puolet (49 %). Joka kolmannen (36 %) suomalaisen työarkeen kuuluu etätyöskentelyä päivittäin tai viikoittain. Erityisesti nuorempien työntekijöiden keskuudessa töiden tekeminen etänä on vähentynyt. Valokuitusen YouGovilla teettämän Suomalaisten Digiarki 2025 -kyselytutkimuksen mukaan vapaasti etätöitä voi tehdä noin joka neljäs (24 %) työelämässä oleva, ja lisäksi yli viidennelle (22 %) etätyö on mahdollista tiety...

Osa-aikatyö on yleistä esimerkiksi kaupan alalla. Kuvituskuva   Suojaosan poistaminen työttömyysturvasta on näkynyt osa-aikatyötä tekevien valinnoissa. Useampi päätyi lakimuutoksen vuoksi työttömäksi kuin kokoaikatyöhön, kertoo YTK:n kysely.  Viime vuonna voimaan tullut lakimuutos poisti sovitellun työttömyyspäivärahan suojaosan. Tämä on vaikuttanut merkittävästi osa-aikatyötä tekevien tilanteeseen. YTK Työttömyyskassan tuoreen jäsenkyselyn mukaan muutos on heikentänyt monen kokemusta työnteon kannattavuudesta. Kyselyyn vastasi 2720 YTK:n jäsentä, jotka viime vuonna työskentelivät osa-aikaisesti. Ennen lakimuutosta työtön saattoi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienensi työttömyysetuutta. Nyt kaikki työtulot pienentävät ansiopäivärahaa, mikä on heikentänyt osa-aikatyön taloudellista kannattavuutta. Vastaajista 50 % kertoi, että työaika osa-aikatyössä ei muuttunut lakimuutoksen jälkeen. 18 %lla vastaajista työaika...

Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas.), tutkimuspäällikkö Martti Kulvik, tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimusassistentti Annu Laurikka.   Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä. Työikäisen väestön terveyden edistäminen on tärkeää heikentyvän huoltosuhteen Suomessa. Työterveyden keskeinen mittari on kustannus, jonka yhteiskunta menettää sairauspoissaolojen takia. Kustannusten tutkiminen auttaa kehittämään strategioita ja toimenpiteitä poissaolojen vähentäm...