Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2024.

SSAB:n toimitusjohtajaksi Johnny Sjöström

Kuva
Johnny Sjöström   Johnny Sjöström on valittu SSAB:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän toimii tällä hetkellä SSAB Special Steels -divisioonan johtajana. Johnny Sjöström aloittaa uudessa tehtävässään 28. lokakuuta 2024. Nykyinen toimitusjohtaja Martin Lindqvist ilmoitti aiemmin tänä vuonna jättävänsä toimitusjohtajan tehtävät jatkaakseen hallitusammattilaisena. Johnny Sjöströmillä on pitkä kokemus teollisuudesta ja kansainvälisistä tehtävistä. Vuodesta 2019 hän on toiminut SSAB Special Steels -divisioonan johtajana. Tässä tehtävässä hän on työskennellyt yhtiön erikoisteräsliiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen parissa sekä vastannut SSAB:n Oxelösundin terästehtaan meneillään olevasta vihreästä siirtymävaiheesta. Sjöström on aiemmin toiminut Uddeholm in toimitusjohtajana ja lisäksi useissa johtotehtävissä Outokumpu Stainless Oy:ssä. ”SSAB:n hallitus ja minä olemme erittäin onnellisia siitä, että Johnny Sjöström ottaa vastaan SSAB:n toimitusjohtajan tehtävän. Hä

Etätyötä tekevillä useammin pitkäkestoista stressiä

Kuva
Selkein ero Ifin terveystutkimuksen tuloksissa näkyy stressin syissä: Etätyö vähentää selvästi työn ja muun elämän yhteensovittamisesta johtuvaa stressiä. Työn vaatimukset sen sijaan stressaavat hybridityötä tekeviä lähes kaksi kertaa muita useammin.   Työn vaatimukset stressaavat etätyötä tekeviä lähes kaksi kertaa muita useammin, käy ilmi Ifin terveystutkimuksesta. Syksyn aluksi on hyvä arvioida, kuinka toimivat omat etätyörutiinit ovat sekä kuinka esihenkilönä voi tukea työntekijöitä hybridityössä.   Koronapandemian myötä lisääntynyt hybridityöskentely on parantanut omaa terveydentilaa, arvioi lähes 60 prosenttia etätyötä tekevistä suomalaisista. Harvempi kuin joka kymmenes pitää etätyön vaikutuksia kielteisinä. Kuitenkin useampi kuin joka toinen etätyötä tekevä kokee pitkäkestoista negatiivista stressiä – osuus on suurempi kuin niillä, jotka eivät tee etätyötä. Muista Pohjoismaissa sama ilmiö on havaittavissa Norjassa, mutta ei Ruotsiss

Rud Pedersenin viestintäkonsultiksi Maiju Pellikka

Kuva
Maiju Pellikka   Maiju Pellikka on aloittanut yhteiskuntapoliittisen neuvonannon ja strategisen viestinnän konsulttitoimisto Rud Pedersenillä viestintäkonsulttina. Pellikka tuo Rud Pedersenille monipuolista strategisen viestinnän osaamista sekä näkemystä sosiaalisen median hyödyntämisestä vaikuttamistyössä.   Maiju Pellikka on työskennellyt aiemmin viestintäkonsulttina viestintätoimisto Ahjo Communicationsilla , missä hän keskittyi erityisesti kansainvälisiin ja terveysalan asiakkaisiin. Hän on vastannut myös digitaalisesta vaikuttajaviestinnästä ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Lisäksi Pellikka on työskennellyt useita vuosia tv-sarjojen, elokuvien ja mainosten apulaisohjaajana sekä radio- ja tv-toimittajana Ylellä musiikin ja nuortenohjelmien parissa, mikä on arvokasta osaamista toimivista sisällöistä kanavista ja sisältömuodoista riippumatta.  Koulutukseltaan Maiju Pellikka on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta

Purettiinko työsuhteesi koeajalla? Juristi vastaa kysymyksiin

Kuva
Koeaika on työsuhteen alkuun sovittava enintään kuuden kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat arvioida työsuhteen sopivuutta.     On yllättävän yleistä, että tuore työsuhde puretaan koeajalla. YTK Työelämän johtava juristi Taija Numminen arvioi, että koeaikapurut ovat lisääntyneet entisestään viime vuosien aikana.   Koeaika on työsuhteen alkuun sovittava enintään kuuden kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat arvioida työsuhteen sopivuutta.   ”Työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeajalla, vaikka työntekijä ei olisi vakavalla tavalla rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteen velvollisuuksia. Myös työntekijällä on oikeus purkaa työsuhde koeajalla. Työsuhteen päättäminen koeajalla on helpompaa kuin koeajan jälkeen, sillä se ei edellytä normaalin irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaoloa”, sanoo Taija Numminen.  Koeajalla kummankaan osapuolen ei tarvitse noudattaa irtisanomis

Remonttipartion toimitusjohtajaksi Jaakko Hartikainen

Kuva
Ari Saartoala (vas . ) siirtää toimitusjohtajan tehtävät seuraajalleen Jaakko Hartikaiselle. Kuva: Niko Jekkonen   Suomen johtava kerrostalojen putkiremontteihin erikoistunut yritys Remonttipartio saa uuden toimitusjohtajan 1.9. 2024 , kun 26 vuotta yhtiötä johtanut Ari Saartoala siirtää vetovastuun Jaakko Hartikaiselle.   Vakaasti kasvava Remonttipartio vahvistaa johtoaan, kun myyntijohtaja Jaakko Hartikainen nousee yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen. Ari Saartoala on toiminut 26 vuotta Remonttipartion toimitusjohtajana ja kaiken kaikkiaan 30 vuotta yhtiössä. Nyt hän omasta aloitteestaan siirtää toimitusjohtajan tehtävät seuraajalleen ja ottaa roolin Remonttipartion hankelaskennan ja talouden johtamisen tehtävissä. Saartoala jatkaa Remonttipartion johtoryhmän jäsenenä sekä emoyhtiö re:mount-konsernin osakkaana. – Haluan kiittää koko konsernin puolesta Aria esimerkillisestä johtamistyöstä, jolla on luotu sitoutunut yri

Helsinki GSE:hen uudet professorit

Kuva
Uudet apulaisprofessorit Alina Ozhegova ja Julia Salmi   Alina Ozhegova on nimitetty taloustieteen apulaisprofessoriksi Aalto-yliopistoon ja Julia Salmi taloustieteen apulaisprofessoriksi Kauppakorkeakoulu Hankenille.  Alina Ozhegova on empiirisen toimialan taloustieteen tutkija, joka viimeistelee taloustieteen tohtorintutkintoaan Norjan kauppakorkeakoulussa (NHH) Bergenissä. Ozhegova on keskittynyt päivittäistavara- ja lääkemarkkinoiden tutkimukseen.  ”Olemme iloisia, että tutkijayhteisömme kasvaa jälleen. Alina Ozhegova valinta suoritettiin yli neljän sadan hakijan joukosta ja hakemuksia tuli ympäri maailmaa. Ozhegova vahvistaa jo ennestään kovatasoista toimialan taloustieteen tutkimusryhmäämme ja on odotettu lisä yhteisöömme”, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja Pauli Murto.  “Olen tutkimuksessani keskittynyt kilpailuun päivittäistavaramarkkinoilla. Päivittäistavarat ja lääkkeet ovat usein näkyvimmät ja tärkeimmät

Kuntajohtajien työtyytyväisyys parantunut

Kuva
Kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi. Kuva: Kuntaliitto Kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi. Kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi. Korkeasta tyytyvä