Mehiläisen päihdepalveluiden johtajaksi Kaarlo Simojoki

Kaarlo Simojoki

 

Haitallinen päihteiden käyttö on yleinen ongelma työikäisten keskuudessa. Se aiheuttaa yksilöille sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, lisää työturvallisuus- ja työkyvyttömyysriskejä sekä alentaa työn tuottavuutta yrityksissä. Mehiläinen panostaa nyt päihdepalveluiden kokonaisuuteen Työelämäpalveluissaan. Päihdepalveluiden johtajaksi ja ylilääkäriksi on nimitetty LT Kaarlo Simojoki.

Mehiläinen rakentaa nyt päihdepalveluiden kokonaisuutta, alkuvaiheessa erityisesti työterveysasiakkuuksien eli yritysten ja niiden henkilöstöjen tarpeisiin. Tavoitteena on tukea aiempaa vahvemmin työpaikkojen ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä tarjota työntekijöille päihdehoitopalveluja.

- Tavoitteenamme on uuden palvelukokonaisuuden avulla tunnistaa aiempaa varhaisemmassa vaiheessa asiakkaidemme haitallista päihteiden käyttöä ja tarjota työterveyspalveluiden rinnalla päihdekuntoutusta ja -hoitoa Mehiläisessä. Tarkoituksemme on rakentaa uusia yhteistyötapoja työpaikkojen ennaltaehkäisevän päihdetyön tueksi esimerkiksi esihenkilöiden varhaisen tuen toimintamalleihin liittyen, toteaa johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.

Haitallinen päihteiden käyttö peittyy usein muiden työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien taakse.

- Päihteiden käyttö hidastaa ja jopa estää mielenterveyden häiriöistä toipumista ja saattaa ylläpitää pitkittynyttä tukirangan kipuja sekä hidastaa niistä kuntoutumista. Kansansairauksien, kuten ylipainon, sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen hoitotasapainoon päihteiden käytöllä on myös vaikutuksensa, Martti täydentää.

Simojoki: ”Tunne-elämää ja stressiä hoidetaan päihteillä”

Mehiläisen uutta päihdepalveluiden kokonaisuutta johtaa samalla ylilääkäriksi nimitetty LT, terveydenhuollon erikoislääkäri Kaarlo Simojoki. Simojoki on aiemmin urallaan työskennellyt muun muassa A-klinikan toimitusjohtajana ja lääketieteellisenä johtajana sekä 2018 – 2023 Helsingin yliopistossa päihdelääketieteen työelämäprofessorina. Tämän lisäksi hän on toiminut laajasti asiantuntijana eri työryhmissä sekä julkisuudessa. Päihdepalveluiden johtajatyön rinnalla Simojoki jatkaa vastaanottajana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja aktiivisena keskustelijana sekä konsultoivana asiantuntijana terveydenhuollon kentässä.

- Työelämä ja nyky-yhteiskunta ovat monella tapaa vaativia kaikkine epävarmuuksineen. Tästä seuraa stressiä ja ahdistusta, mihin saatetaan hakea lievitystä muun muassa päihteistä. Ajan kanssa ne vievät tilan muilta tavoilta selvitä arjen rasittavista tunnetiloista. Tällöin päihteiden käyttö lisääntyy aiheuttaen monenlaisia haittoja. Liian usein alkavaa ongelmaa ei tunnisteta riittävän ajoissa ennen vakavien haittojen ilmenemistä, kuvailee Kaarlo Simojoki.

Simojoen mukaan perinteinen alkoholi on edelleen keskeisin työikäisten päihde. Tämän lisäksi erilaisia keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä käytetään vastoin alkuperäistä tarkoitustaan. Nuoremmissa ikäryhmissä säännöllisempi kannabiksen käyttö on yleistymässä samalla, kun käyttö on leviämässä myös vanhempiin ikäryhmiin. Muiden huumeiden käyttö on satunnaista, mutta stimulanttien, kuten esimerkiksi kokaiinin satunnainen käyttö on kasvanut selkeästi etenkin Etelä-Suomessa. Korona-aika on yleisesti lisännyt päihteiden käyttöä.

- Perinteisten päihdeongelmien rinnalla on yhä enemmän pelaamiseen ja digitaalisisiin palveluihin liittyviä ongelmia. Jos ei esimerkiksi nuku riittävästi pelaamisen tai sosiaalisessa mediassa pyörimisen vuoksi, vaikuttaa sekin vahvasti hyvinvointiin, Simojoki täydentää.

Työikäisten päihdepalveluiden kehitystyössä kaikki lähtee varhaisesta tunnistamisesta ja rohkeasta puheeksi otosta.

- Puheeksi otto normalisoi päihteistä keskustelemista. Toimivat palveluketjut varmistavat osaltaan sen, että ihminen saa oikea-aikaista ja yksilöllisistä tukea sekä hoitoa. On käytettävä niin kasvokkaisia kuin digitaalisia palveluja, mikä mahdollistaa tarpeen mukaisen resurssien kohdentamisen. Kaiken perustana on tutkimukseen perustavat hoitomenetelmät.

- Olen iloinen päästessäni käyttämään laajaa kokemustani kehitystyöhön kohderyhmälle, jolle ei ole ollut aiemmin riittävästi tarjolla heidän elämäntilanteeseensa sopivia palveluja. Ennaltaehkäisemällä vakavia haittoja ja hoitaessamme työssäkäyviä osana työelämäpalveluita, mahdollistamme julkisen sektorin keskittymistä vaikeammassa asemassa olevien palveluihin. On hienoa, että työterveys osaltaan ottaa koppia koko yhteiskuntaan vaikuttavasta ongelmasta, hän päättää.

Lähde: Mehiläinen 24.10.2023