Terveydenhuolto ja matkailuala kiinnostavat nuoria

Kaikkien vastaajien kesken kiinnostavimpia aloja ovat terveydenhuolto, matkailu- ja ravintola-ala, taideala, kulttuuri ja viihde sekä kaupan ala. Vähiten kiinnostavimmat alat vastaajien mukaan olivat kirkollinen työ, kiinteistöalan palvelut ja siivous, julkishallinto, vakuutusala, energiateollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus.

 

NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan nuorten mielestä kiinnostavimpia aloja ovat terveydenhuolto, matkailu- ja ravintola-ala, taide-, kulttuuri- sekä kaupan ala. Vanhempien koulutustausta, nuoren sukupuoli sekä arvot ovat vahvasti yhteydessä kiinnostukseen eri aloja kohtaan. 

NYT Nuorten tulevaisuusraportti on jokavuotinen kyselytutkimus, joka kartoittaa yläkoululaisen, lukiolaisen ja ammatillisen opiskelijan näkemyksiä tulevasta työelämästä. Kyselyyn vastasi keväällä 2023 yli 6 000 nuorta. Kyselyn toteutti Taloustutkimus ja se toteutettiin yhteistyössä LähiTapiolan kanssa.

Kaikkien vastaajien kesken kiinnostavimpia aloja ovat terveydenhuolto, matkailu- ja ravintola-ala, taideala, kulttuuri ja viihde sekä kaupan ala. Vähiten kiinnostavimmat alat vastaajien mukaan olivat kirkollinen työ, kiinteistöalan palvelut ja siivous, julkishallinto, vakuutusala, energiateollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus. Nuoret saivat valita listalta kaikki ne alat, joilla he voisivat harkita työskentelevänsä tulevaisuudessa.

Nuorten kiinnostuksessa eri aloja kohtaan ei ollut tänä vuonna havaittavissa suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2021, jolloin kysyimme asiaa nuorilta edellisen kerran (Nuorten tulevaisuusraportti 2021). Huolestuttavaa muutosta on kuitenkin tapahtunut terveydenhuollon kohdalla, jossa nuorten kiinnostus alaa kohtaan oli hiipunut kahdessa vuodessa 7 prosenttiyksikköä (2021: 29 % harkitsi alaa, 2023: 22 %).

Alojen sukupuolittuneisuus näkyy nuorten vastauksissa

Pojilla kaikkein suosituimpia aloja olivat teknologiateollisuus (26 % harkitsi voivansa työskentelevänsä alalla), rakennusteollisuus (24 %), maanpuolustus (24 %) sekä pankki- ja rahoitusala (19 %). Tytöillä valintojen kärjestä erottuivat terveydenhuolto (33 %), matkailu- ja ravintola-ala (30 %), taideala (28 %) ja sosiaalipalvelut (27 %). Muunsukupuolisilla ja niillä, jotka eivät halua ilmoittaa sukupuoltaan, korostuivat erityisesti kaksi alaa: taideala (36 % sukupuoli: muu, 28 % ei merkitty) sekä kulttuuri- ja viihde (29 %, 23 %).

Vaikka sukupuolittuneisuus on huomattavaa useiden alojen kohdalla, niin aivan kaikkialla se ei vaikuta. Tällaisia ovat mm. kaupan ala, turvallisuus- ja pelastusala sekä vakuutusala, joilla sukupuolien välillä ei vastauksissa ole juuri eroa.

Vanhempien koulutustausta vaikuttaa nuoren valintoihin

Vanhempien koulutustausta on vahvasti yhteydessä nuorten kiinnostukseen eri aloja kohtaan. Moni vastaajista, joiden vanhemmalla oli yliopistotutkinto, piti kiinnostavana esimerkiksi kulttuuri- ja viihdealaa (25 %), terveydenhuoltoalaa (24 %), teknologiateollisuutta (21 %) ja opetusalaa (20 %). Vanhemman yliopistotutkinnon yhteys erottui myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten, pankki- ja rahoitusalan, asianajo- ja lakimiestoimistojen sekä lääketeollisuuden kiinnostavuudessa. Vanhempien ammattikoulutustausta heijastui nuorten vastauksiin siten, että suosittuja aloja olivat muun muassa kaupan ala (21 %), terveydenhuoltoala (20 %), rakennusala (19 %) sekä matkailu- ja ravintola-ala (18 %). Verrattuna muihin vastaajaryhmiin tätä ryhmää kiinnosti selvästi enemmän logistiikka- ja huolinta-ala.

Maahanmuuttajatausta ei vaikuta urahaaveisiin

Tulosten mukaan maahanmuuttajatausta tai äidinkieli ei ollut merkittävästi yhteydessä nuorten alavalintoihin. Joidenkin alojen kohdalla eroja oli kuitenkin havaittavissa. Verrattuna nuoriin, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa, hieman useampaa maahanmuuttajataustaista nuorta kiinnosti muun muassa pankki- ja rahoitusala, kaupan ala sekä matkailu- ja ravintola-ala. Sen sijaan esimerkiksi maanpuolustus, opetus ja koulutus, sosiaaliala ja maa- ja metsätalous kiinnostivat maahanmuuttajataustaisia vähemmän kuin niitä nuoria, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.

*Maahanmuuttajatausta viittaa kyselyssä niihin, joilla vähintään toinen vanhemmista ei ole syntynyt Suomessa ja joilla ensimmäinen kieli on muu kuin suomi tai ruotsi (vastaajia 382).

Arvoilla yhteys nuorten kiinnostukseen eri aloja kohtaan

Nuorten arvot olivat selvästi yhteydessä kiinnostukseen eri aloja kohtaan, vaikka erot arvoissa eri sukupuolten välillä olivat yllättävänkin pieniä. Esimerkiksi valtaan ja suoriutumiseen liittyvät arvot olivat yhteydessä erityisesti kiinnostukseen pankki- ja rahoitusalaa, julkishallintoa, vakuutusalaa sekä asianajan työtä kohtaan. Universalismin ja hyväntahtoisuuden yhteys alavalintoihin taas korostui etenkin opetus- ja terveydenhuoltoalojen, sekä sosiaalityön kohdalla. Ympäristöalan valinneilla universalismi erottuu vastaajajoukosta kaikkein vahvimpana arvona. Kyselyssä universalismiin liittyvät väittämät koskivat esimerkiksi ihmisten yhdenvertaisuutta ja ympäristön suojelua.

Perinteiden arvostus linkittyi puolestaan maa- ja metsätalousaloille, kirkolliseen työhön sekä maanpuolustukseen. Kyselyssä arvoja mitattiin Schwartzin arvoteorian pohjalta. Tulokset ovat kiinnostavia, koska nuoret haluavat tehdä omien arvojensa mukaista työtä ja arvoilla on tämän kyselyn perusteella selvä yhteys kiinnostukseen eri aloja kohtaan.

* Arvot-tilastokuvasta: indeksiluku kertoo muutoksista suhteessa keskiarvoon, joka on 100. 5+6 -vastaukset viittaavat vastaajiin, jotka vastasivat yksittäisen arvoväittämän kohdalla joko "erittäin paljon" tai "paljon" (eli olivat samaa mieltä väittämän kanssa).

Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselyn toteutti Taloustutkimus ja aineiston keruu tapahtui 4.2.–30.3.2023 välisenä aikana. Kysely toteutettiin yhteistyössä LähiTapiolan, Opetushallituksen ja Osaamiskeskus Kentaurin kanssa. Vastaajia oli 6 027, joista puolet opiskeli yläasteella ja puolet toisella asteella (14‒20-vuotiaita).

Lähde: Nuorten yrittäjyys ja talous NYT 30.8.2023