Arvot nuorille keskeisiä työpaikan valinnassa

Yrityksiltä odotetaan yhä vahvempaa ja konkreettisempaa näyttöä vastuullisista toimista, kuten yrityksien omista ilmastonmuutosta hidastavista toimista tai työntekijöiden kouluttamisesta. Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö

 

Suomalaisille milleniaaleille ja Z-sukupolven edustajille on entistä tärkeämpää, että arvomaailma kohtaa palkkaavan yrityksen kanssa.

Jopa lähes puolet (45 %) Z-sukupolven edustajista kertoo hylänneensä työtarjouksen arvoihinsa perustuen. He uskovat, että yritykset ja yritysjohtajat voivat vaikuttaa valinnoillaan tulevaisuuden suuntaan. Yrityksiltä myös odotetaan yhä vahvempaa ja konkreettisempaa näyttöä vastuullisista toimista, kuten yrityksien omista ilmastonmuutosta hidastavista toimista tai työntekijöiden kouluttamisesta.

”Tulokset ovat sekä yritysmaailman näkökulmasta että yhteiskunnallisesti merkittäviä. Toimintaympäristömme muutos ei varmasti hidastu tulevien vuosien aikana. Samaan aikaa kilpailu osaajista on kovaa. Ne yritykset, jotka panostavat työntekijöiden henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen pärjäävät muita paremmin tulevaisuudessa”, toteaa Suomen Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen.

Työnhakijoiden ja -tekijöiden odotukset muuttuvat jatkuvasti ja johtajuudella on kriittinen rooli muutoksen onnistumisessa. Yritysjohdon tulee viestiä yrityksen tavoitteet, arvot ja visio henkilöstölle konkreettisesti ja innostavasti. Työntekijöiltä vaaditaan tänä päivänä yhä enemmän kykyä johtaa itseään, mutta yrityksen tarjoamien puitteiden pitää olla kunnossa.

 

Työn ja vapaa-ajan tasapaino kulkevat käsikädessä  

Tutkimuksen mukaan työllä on suuri merkitys myös nuorten sukupolvien elämässä. Samaan aikaan he painottavat, että työn ja vapaa-ajan tasapaino on oleellisessa roolissa, kun he valitsevat työpaikkaa.

Suomessa erityisesti millenniaalit kokevat tyytymättömyyttä työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Vain joka neljäs vastaajista (24 %) on tyytyväinen tällä hetkellä tilanteeseensa – globaalisti tulos on seitsemän prosenttiyksikköä alempi. Suomalainen Z-sukupolvi (39 %) sen sijaan kokee olevansa millenniaaleja tyytyväisempi. Työnantajilta odotetaan konkreettisia keinoja tasapainon myötävaikuttamiseen. Näitä ovat esimerkiksi osa-aikaisten työntekijöiden urapolkujen tasapuolinen edistäminen ja kulttuuri, jossa kannustetaan pitämään lomia ja mahdollisestaan myös nelipäiväinen työviikko.

Tutkimuksessa tarkasteltavat sukupolvet tuntevat maailman painon harteillaan. Heidän koko tulevaisuuttaan ja myös työelämää varjostavat muun muassa stressi, mielenterveyden huolet, elämisen kustannukset, ilmastonmuutos sekä maailmanpoliittinen epävarmuus. Stressitasoissa on Suomessa nähtävissä muutosta viime vuoden tuloksiin verrattuna. Jopa lähes puolet Z-sukupolvesta (46 %) kokee itsensä stressaantuneemmaksi kuin vuosi sitten (36 %) ja he myös tuntevat itsensä millenniaaleja kuormittuneemmiksi. Millenniaalien stressitasot ovat kuitenkin laskeneet viime vuodesta 22 % ja ovat selkeästi globaaleja tasoja alempana.

”Niin henkinen kuin fyysinen jaksaminen on yrityksissä tärkeä teema, jolla on suora suhde työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen. Siitä tulee pystyä keskustelemaan yrityksissä avoimesti. Nuoret työntekijät arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa, mutta haluavat silti menestyä työssään – tämä on tärkeä viesti myös yrityksien johdolle. Kun työntekijöiden jaksaminen otetaan huomioon yrityksen arvoissa ja kaikissa toimissa, työhön sitoutuminen on todennäköisesti paljon parempi, motivaatio korkeampi ja työn tuottavuus tehokkaampi”, kiteyttää Hintsanen.  

Tutkimuksesta: 

Löydökset pohjautuvat Deloitten kahdettatoista kertaa toteuttamaan tutkimukseen, johon vastasi yhteensä 22 000 millenniaalia (eli vuosien 1983–1994 välillä syntyneet) ja Z-sukupolven (eli vuosien 1995–2003 välillä syntyneet) edustajaa 44 maasta marras-joulukuussa 2022. Millenniaalien osuus 8.373, Z-sukupolven osuus 14.483.

Tutkimukseen vastanneet millenniaalit ovat syntyneet vuosina 1983–1994 ja Z-sukupolven edustajat vuosina 1995–2003. Suomalaisista 300 vastaajasta millenniaaleja oli 100 ja Z-sukupolven edustajia 200. Suomen löydökset pohjautuvat päätutkimukseen. 

 

Lähde: Deloitte 29.6.2023