Vuorotteluvapaa vai opintovapaa?

Joskus työelämässä tulee eteen tilanteita, jolloin tarvitaan irtiottoa.

 

Joskus työelämässä tulee eteen tilanteita, jolloin tarvitaan irtiottoa. Syynä voi olla oma jaksaminen, opiskelu tai vaikkapa pidempi matka. Olennaista on erottaa millainen vapaa millekin asialle on tarkoitettu.

 

Vuorotteluvapaasta on hyötyä kaikille osapuolille. Se edistää työntekijän jaksamista. Samalla työtön työnhakija saa mahdollisuuden lisätä työkokemustaan määräaikaisessa työsuhteessa. Työnantaja voi saada uuden määräaikaisen työntekijän kautta uudenlaista osaamista työyhteisöön.

Vuorotteluvapaasta sovitaan yhdessä työnantajan kanssa

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä vuorotteluvapaasta. Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän tilalle pitää palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla täysin samoja.

Vuorotteluvapaan saa käyttää haluamallaan tavalla. Vapaa kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on vähintään 20 vuoden työhistoria.

Yläikäraja on vuorotteluvapaalaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vuorotteluvapaan ajaksi sijaiseksi työtön työnhakija

Vuorotteluvapaan ajaksi työpaikkaan tulee palkata TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai hän on alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorotteluvapaan vuorottelukorvauksen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voi saada vuorottelukorvausta. Oikeus korvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyisi ennen kuin vuorotteluvapaa. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota henkilö saisi, jos hän jäisi työttömäksi. On hyvä muistaa, että lapsikorotuksia ei oteta huomioon korvausta laskettaessa.

Vuorotteluvapaan aikana työn tekeminen ja muut tulot

Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea työssä jaksamista ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle. Tämä lisää työntekijän jaksamista ja vähentää työttömyyttä. Muun työn tekeminen vuorotteluvapaan aikana on näin ollen ristiriidassa järjestelmän tarkoituksen kanssa. Työntekoa vapaan aikana ei ole kuitenkaan täysin kielletty.

Vuorottelukorvausta vähentävät palkka- ja muut työtulot, joita henkilö saa vapaan aikana. Tällöin korvaus perustuu soviteltuun päivärahaan. Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan ei saa vapaata.

Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät vuorottelukorvausta. Tämä perustuu siihen, että työttömyyspäiväraha määrittää vuorottelukorvauksen.
Vuorottelukorvaukseen eivät vaikuta muun muassa perhe-eläkkeet, asumistuki, lapsilisä, toimeentulotuki eikä omaishoidon tuki.

Vuorotteluvapaan vuorottelukorvauksen hakeminen

Jotta saa vuorotteluvapaan korvauksen tulee ottaa yhteyttä siihen työ- ja elinkeinotoimistoon, jonka alueella vapaalle jäävän työpaikka sijaitsee. TE-keskukseen on toimitettava hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus.

Heti vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi eli työsopimuksesta tai määräyskirjasta. Ennenkuin henkilö jää vuorotteluvapaalle TE-keskukseen tulee toimittaa selvitys, että vapaan edellytykset täyttyvät. Niitä ovat edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus, jonka voit todistaa esimerkiksi palkkatodistuksen kopiolla.

Vuorottelukorvausta haetaan omalta työttömyyskassalta tai Kansaneläkelaitoksen toimistosta. Hakemuksee liitetään palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Jos henkilö kuuluu työttömyyskassaan, vuorottelukorvaus haetaan omasta työttömyyskassasta ja sen suuruus lasketaan ansiopäivärahan perusteella. Muuten vuorottelukorvaus haetaan Kelasta ja sen suuruus lasketaan peruspäivärahasta ilman lapsikorotuksia.

Opintovapaa – ovi kouluttautumiseen

Opintovapaa on suomalainen vapaa, jonka avulla työsuhteessa olevat työntekijät voivat aloittaa tai jatkaa opiskeluja tai muuta kouluttautumista. Opintovapaa tarjoaa opiskelumahdollisuuden työssäkävijöille.

Oikeus opintovapaaseen syntyy työntekijöille, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme kuukautta. Tällöin vapaan pituus voi olla enintään viisi päivää. Yli vuoden samalla työnantajalla työskennelleet työntekijät voivat saada ja käyttää opintovapaata kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaan voi käyttää yhdellä kertaa tai jakaa useampaan jaksoon.

Opintovapaan käyttötarkoitukset

Opintovapaan voi käyttää julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen, ja se koskee myös ulkomaisia koulutuksia. Jossain tapauksissa opintovapaata voi  käyttää myös ammattiyhdistysten järjestämiin koulutuksiin sekä maatalousyrittäjille suunnattuihin koulutuksiin. Opintovapaa on palkatonta. Asiasta on silti mahdollista sopia erikseen työnantajan kanssa. Mikäli opintovapaa on palkaton, silloin mahdollista saada aikuiskoulutustukea tai Kelan tarjoamia koulutusetuja, kuten opintotukea, opintolainaa ja asumistukea. Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää vähintään kahdeksan vuoden työhistoriaa.

Opintovapaan aikana ei kerry työsuhteen perusteella määrättäviä etuuksia. Vuosilomaa kertyy, mutta vähemmän. Yleisenä käytäntönä on, että vuosilomaa kertyy 30 työpäivältä lomanmääräytymisvuodessa sillä edellytyksellä, että työntekijä on heti opintovapaan jälkeen palannut töihin. Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin (273/1979).
Opintovapaata ei voi käyttää lomailuun. Vapaan käytöstä on tarkat säädökset. Tämän lisäksi työnantajalla on oikeus evätä opintovapaa, jos sitä ei aio käyttää opiskeluun.

Miten opintovapaata haetaan?

Opintovapaan hakeminen tapahtuu kirjallisesti. Vapaata täytyy hakea vähintään 45 kalenteripäivää ennen kuin vapaa alkaisi, jos sen kesto on yli viisi työpäivää. Alle viiden päivän opintovapaata voi hakea myös suullisesti, mutta sekin kannattaa  tehdä kirjallisesti. Alle viiden päivän vapaita tulee hakea vähintään 15 kalenteripäivää ennen kuin vapaa alkaisi.

Opintovapaan aikuiskoulutustuki

Opintovapaalla ollessaan voi saada aikuiskoulutustukea tietyillä ehdoilla. Aikuiskoulutustuen saamisen edellytyksenä on, että henkilö on työstään opintovapaalla ja hänellä on voimassa oleva työsuhde koko tuettavan koulutuksen ajan. Myös määräaikaisessa työssä oleva henkilö voi saada tukea, paitsi jos työ päättyy ennen kuin koulutus alkaa.

Lähteet: Kela, TE-keskus, opintovapaa.fi

Lähde: Oikotie 20.12.2021

Artikkeli julkaistu alunperin vuonna 2016.