Kiintiöt heikko laastari tasa-arvon ongelmiin -puheenvuoro

Naisten osuus kaikista johtajista Suomessa kasvaa vääjäämättä, kirjoittaa EVAn johtaja Emilia Kullas.

 

Emilia Kullas

 

Naisten osuus johtajista kasvaa Suomessa vääjäämättä. Se on pian saavuttamassa 40 prosentin haamurajan. Silti naiset ovat räikeän aliedustettuja startup-perustajissa ja -yrittäjissä. Tasa-arvo ei etene kiintiöillä, vaan helpottamalla uran ja perheen yhteensovittamista ja lisäämällä markkinataloutta, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtaja Emilia Kullas.

 

Ensiksi hyvät uutiset.

Suomea pidetään monella tavalla tasa-arvon mallimaana. EVAn kolmatta kertaa päivitetyn Lasikattomittarin mukaan naisten osuus erilaisissa johtotehtävissä on jatkanut kasvuaan. Naisten osuus johtajista oli lähes 38 prosenttia vuonna 2020.

Tämä on ennätyslukema, jo toista mittauskertaa peräkkäin. Tasa-arvon alarajana pidetty 40 prosentin osuus häämöttää!

Jos naisten osuus kaikista johtajista kasvaisi tasaista, noin prosenttiyksikön vauhtia vuodessa, meillä menisi vajaat yhdeksän vuotta saada kiinni ILOn tilastojen tasa-arvon kärkimaa. Se ei muuten ole Ruotsi vaan Latvia, jossa naisten osuus kaikista johtajista oli 46 prosenttia vuonna 2020. Ruotsi on tällä mittarilla vasta kakkonen. Jos eri sukupuolten edustus johtotehtävissä on 40 ja 60 prosentin välissä, tasa-arvon sukupuolten välillä voi katsoa toteutuvan.

Ruotsalaisten naisten nousu johtotehtäviin on Suomeen verrattuna tasaisempaa (Kuvio 1). Meillä johtajanaisten määrässä on ollut kymmenen vuoden aikana enemmän vaihtelua, kun Ruotsissa naisten eteneminen pomoiksi näyttää tilastojen valossa tasaisemmalta.

Silti väitän, että Suomessakin naisten osuus kaikista johtajista kasvaa vääjäämättä.

Yksi syy on korkeakoulutus, johon naiset tarttuvat miehiä useammin (ks. Lasikattomittari). Koulutus ja ajan myötä karttuva työkokemus nostavat nuoria naisia aikanaan yhtiöiden johtoryhmiin. Näistä paikoista tulevat toimitusjohtajat etsitään. Toimitusjohtajan ura on usein edellytys hallituspaikalle.

Odotetusti myös naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kasvanut Suomessa lähes vastaavaa tahtia johtajien naisosuuden kanssa (Kuvio 2). Mutta se jää edelleen jälkeen Islannista ja Norjasta. Näissä maissa on käytössä lakisääteiset sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Naisjohtajien osuuden edistäminen kiintiöiden kautta on ajatus, joka tulee aika-ajoin esiin Suomessakin. Nyt ehdotusta aiotaan viedä eteenpäin EU-tasolla.

Ei kiintiöille

 

Euroopan komission puheenjohtaja, itsekin lasikattoja urallaan puhkonut Ursula von der Leyen, on sukupuolikiintiöiden kannalla. Von der Leyen on kertonut aikovansa edistää jo vuodesta 2012 asti vireillä ollutta direktiiviä, joka toisi 40 prosentin kiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen.

Ehdotus on mielestäni huono.

Kiintiöt ovat surkea laastari talouden tasa-arvon ongelmiin. Suomessa naisten osuus suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksista on noussut viime 20 vuoden aikana reilusta kymmenestä prosentista yli 35 prosenttiin, ilman kiintiöitä.

Norjassa ja Islannissa kiintiöt ovat tehneet tehtävänsä, mutta eivät ongelmitta. Hallituspaikat kasautuvat helposti samoille henkilöille. Norjassa puhuttiin aikanaan ”kultainen hame” -dilemmasta.

Kiintiöt rajoittavat omistajan oikeutta valita yhtiönsä hallitukseen parhaat voimat. Markkinataloudessa kyvykkyyden pitää ratkaista, ei sukupuoli. Kiintiöt keskittyvät kapeaan osaan elinkeinoelämää. Niillä koetetaan paikata pistemäisesti ongelmaa, jonka juurisyyt ovat usein syvällä yhteiskunnan rakenteissa ja yksilöiden kannusteissa.

Pörssiyhtiöt ovat elinkeinoelämän näkyvä osa. Ne luovat liikevaihtoa, verotuloja ja hyvinvointia. Mutta pörssiyhtiöiden ja niiden hallituspaikkojen jakauman lisäksi tasa-arvoa taloudessa kannattaa tarkastella laajemminkin.

 

Miljonäärilista on miesten

 

Talouselämä-lehti listaa joka vuosi Suomen yrityskaupoilla rikastuneet yrittäjät.
Edellinen listaus julkaistiin marraskuussa 2021. Miljoonakaupat yrityksestään tehneitä yrittäjiä lehti löysi 104. Näistä kuusi oli naisia.

Dagens Industri -lehti listasi viime syksynä Ruotsin teknologia-alan monimiljonäärit. Lehti löysi näitä yrittäjiä 81. Heistä kolme oli naisia.

Startupien joukossa naiset ovat räikeän aliedustettuja, sekä startupien perustajina että rahoittajina. Näin on Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa ja koko maailmassa.

EVAn Lasikattomittari selvittää juuri tämän vuoksi pelkkien johtajapestien määrän lisäksi myös vaikkapa lastenhoitokuluja tai äidin palkallisten vapaiden määrää.

Tasa-arvon edistämisessä kiintiöitä parempi ratkaisu on puuttua rohkeasti rakenteisiin.

Kiintiöt eivät helpota nuorta naista, joka haluaa sekä perustaa perheen että edetä urallaan. Kiintiöt eivät helpota nuoren yrittäjän alkutaivalta, joka usein osuu samoihin vuosiin kuin perheen perustaminen.

Suomessa isoimmat ongelmat tasa-arvon tiellä ovat rakenteellisia.

Nuoret tytöt ja pojat valitsevat erilaisia aineita jo yläkoulussa. Eriytyminen eri aloille jatkuu opiskeluvuosina. Samalla, kun aiempaa useammat naiset löytävät tiensä nykyisin vielä miesvaltaisille aloille, naisvaltaisia aloja kannattaa avata kilpailulle. Se laajentaa mahdollisuuksia edetä johtotehtäviin ja perustaa menestyviä yrityksiä näillä aloilla.

Koulutuksen ohella toinen rakenteellinen este on yhä perheen ja uran yhteensovittamisen pulma. Perhevapaita käyttävät enimmäkseen naiset. Perhevapaita nimitetään Ruotsissa naisansaksi, ja syystä.
Perheen ja työn yhdistämisessä helpottaisi, jos kotiin voisi palkata apua. Suomessa työn verokiila on ankara. Aloittelevalla yrittäjällä pitäisi olla toimitusjohtajatasoinen palkka, jotta yhtälö toimisi. Ei ihme, että kasvuyrittäjän riskiä Suomessa ottaa useammin mies kuin nainen.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen auttaisi konkreettisesti sellaisen perheen arkea, jossa perheen äiti rakentaa samalla uraa.

Tasa-arvon edistämisessä kiintiöitä parempi ratkaisu on puuttua rohkeasti rakenteisiin.

Artikkeli on julkaistu verkkosivulla eva.fi 4.2.2022