Saako karanteenissa palkkaa? Tarkista faktat!
 |
| Koronakriisi on sekoittanut työpaikkojen arjen, kun moni joutuu jäämään kotiin sairauden tai karanteenin vuoksi. |
Monia askarruttaa, maksaako työnantaja palkkaa, jos on karanteenissa tai sairaana. Entä jos lapsi sairastuu tai joutuu karanteeniin? Milloin tartuntatautipäivärahaa maksetaan? Duunitori kokosi oleelliset tiedot koronasta ja palkasta.
Koronakriisi on sekoittanut työpaikkojen arjen, kun moni joutuu jäämään kotiin sairauden tai karanteenin vuoksi. Selvitimme vastaukset yleisiin koronaan ja palkanmaksuun liittyviin kysymyksiin.
Koronatilanne on uudenlainen, joten sen aiheuttamista ongelmista ei ole vielä olemassa esimerkiksi oikeustapauksia. Työsopimuslaki ohjaa työnantajia, mutta työehtosopimuksissa saattaa olla tarkempia määräyksiä palkanmaksusta.
1. Saako karanteenissa palkkaa?
Mitä jos työntekijä ei ole sairastunut koronaviruksen vuoksi, mutta joutuu esimerkiksi altistuksen tai matkailun vuoksi karanteeniin?
Se, onko terve karanteenissa oleva työntekijä oikeutettu palkkaan, riippuu työehtosopimuksesta. Osassa sopimuksista on velvollisuus maksaa palkkaa, osassa ei. Jos työpaikka ei ole työehtosopimuksen piirissä, palkkaa ei tarvitse lain mukaan maksaa.
Millainen karanteeni on kyseessä?
Kun lääkäri on määrännyt työntekijän tartuntatautilain mukaiseen koronakaranteeniin, määräystä pitää noudattaa. Siihen voi joutua myös oireettomana, jos on altistunut koronalle. Täyden rokotussarjan saanut ei yleensä joudu altistuksen vuoksi viralliseen karanteeniin, mutta tartuntatautilääkäri päättää karanteenista olosuhteiden, kuten terveydentilan ja tautitilanteen, perusteella.
Tartuntatautilääkärin määräämä virallinen karanteeni on työntekijästä ja työnantajasta riippumaton pakottava syy, jonka vuoksi ei voi tulla työpaikalle. Tällöin työntekijällä, joka ei pysty tekemään työtään karanteenissa, on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Se maksetaan työnantajalle ja vastaa työntekijälle maksettua palkkaa.
Työpaikalle menemistä ei suositella myöskään omaehtoisen karanteenin aikana. Se on suositus ja paikallaan, jos on esimerkiksi palannut riskimaasta tai perheenjäsen odottaa koronatestin tulosta.
Jos työtä pystyy tekemään etänä, työnantaja voi edellyttää, että terve työntekijä työskentelee karanteenin aikana, tai järjestellä työtä muilla tavoin uusiksi. Silloin työnantaja maksaa palkan tehdystä työajasta. Vaihtoehtoisesti työntekijä ja työnantaja saattavat sopia, että karanteeniin käytetään vuosilomaa tai muita vapaita.
Jos työntekijä pystyy tekemään työtään tai muuta työtä osittain, Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa siltä osin, kun työntekijä on menettänyt ansioitaan.
Jos työntekijä joutuu omaehtoiseen karanteeniin ja järjestelyt eivät ole mahdollisia, voi olla kyse työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä. Tällöin työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa karanteenin ajalta.
Saako tartuntatautipäivärahaa, kun odottaa koronatestin tulosta?
Omaehtoinen karanteeni on paikallaan myös silloin, kun odottaa koronatestiin pääsyä tai koronatestin tulosta.
Tartuntatautipäivärahaa ei voi saada siltä ajalta, jona odottaa koronatestin tulosta, ellei ole saanut tartuntatautilääkärin päätöstä karanteenista.
Johtuuko karanteeni matkasta?
Jos työntekijä on joutunut karanteeniin työmatkalta palaamisen vuoksi, poissaolon voi ajatella johtuvan työnantajan aiheuttamasta syystä. Tällöin työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Työntekijällä on oikeus palkkaansa myös, jos hän joutuu työmatkallaan jäämään ulkomaille karanteenin vuoksi.
Jos työntekijä joutuu työmatkan vuoksi karanteeniin, työnantaja voi saada Kelalta korvausta maksetusta palkasta. Lue Kelan sivuilta lisää tartuntatautipäivärahasta.
Jos taas karanteeni johtuu vapaa-ajan matkasta, asia on monimutkaisempi ja siitä pitää sopia työnantajan kanssa. Tilanteesta ei vielä ole virallisia ohjeistuksia eikä oikeustapauksia. Merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, onko työntekijä matkustanut vastoin viranomaisohjeita. THL:n sivuilta löydät ajantasaiset suositukset karanteeneista ja matkustustamisesta.
Lue myös: Mitä työntekijän tulee tietää palkanmaksusta? Tarkasta, ovatko tärkeimmät faktat hallussa
2. Kuka maksaa palkan, jos työntekijä sairastuu koronaan?
Jos työntekijä on työkyvytön sairauden vuoksi, työsopimuslaki ja työehtosopimukset määrittelevät, miten hän saa palkkaa. Sairausajan palkoista on sovittu alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Niissä voidaan sopia, että työnantaja maksaa sairausajan palkkaa pidempään kuin laki velvoittaa.
Sairausaikana on ensin omavastuuaika – yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Omavastuuajan jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahaa. Yleensä työnantaja hakee sairauspäivärahaa, jos maksaa työntekijälle palkkaa poissaolon ajalta. Silloin Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle.
Jos työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen koronakaranteeniin, hänellä on oikeus tartuntatautipäivärahaan karanteenin ajalta. Kela maksaa tartuntatautipäivärahan työnantajalle, jos tämä maksaa karanteenin ajalta palkkaa työntekijälle.
Lue myös: Milloin kannattaa jäädä kotiin sairastamaan? Työterveyslääkäriltä yksiselitteinen ohje
3. Mitä jos joutuu hoitamaan lasta koronan vuoksi?
Saako työntekijä palkkaa, jos tämän lapsi sairastuu tai joutuu muusta syystä koronakaranteeniin? Tämäkin asia riippuu siitä, mitä on sovittu oman alan työehtosopimuksessa.
Jos lapsi on määrätty karanteeniin esimerkiksi altistumisepäilyn vuoksi, työntekijä ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu palkkaan. Työehtosopimuksessa voidaan kuitenkin määrätä muuta, joten asia kannattaa tarkistaa.
Mikäli työntekijä pystyy tekemään etätöitä lasta hoitaessaan, hänelle pitää tietysti maksaa palkkaa tehdyltä työajalta.
Jos lapsi on alle 16-vuotias ja tämän karanteenin vuoksi ei voi tehdä työtä, saattaa olla oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Tällöin kyseessä on oltava tartuntatautilääkärin määräämä virallinen karanteeni. Lisää voit lukea Kelan sivuilta.
Lue myös: Etätyö ja koronaputki uuvuttavat monen – työpsykologi kertoo, miten selviät syksystä
Kun alle kymmenvuotias lapsi sairastuu koronavirukseen, työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Vapaan pituus määräytyy joko työsopimuslain tai oman alan työehtosopimuksen mukaan, niin kuin myös hoitovapaan ajalta maksettava palkka.
Työsopimuslain mukaan poissaolo on palkaton, mutta useimmissa työehtosopimuksissa säädetään toisin. Lisäksi lapsen yläikäraja on joissakin työehtosopimuksissa 12 vuotta.
Tilapäinen hoitovapaa kestää enintään neljä työpäivää kerrallaan. Pakottavan syyn vuoksi työntekijä voi olla pois töistä pidempään, mutta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa.
Pienen lapsen koronaepäily tai -tartunta on ennalta arvaamaton ja pakottava poissaolon syy, koska altistumisriski vaikeuttaa lapsen hoidon järjestämistä. Tällöin työntekijällä on oikeus palkattomaan tilapäiseen poissaoloon pidempään kuin neljän päivän ajan. Työnantaja voi kuitenkin vaatia selvityksen poissaolon syystä.
Saako palkkaa, jos koulu tai päiväkoti menee kiinni?
Työntekijä voi jäädä kotiin, jos hänen läsnäolonsa on välttämätöntä vaikkapa pienen lapsen päiväkodin tai koulun sulkeutumisen vuoksi. Laki ei oikeuta tällöin palkkaan, mutta työehtosopimus voi jälleen määrätä toisin.
4. Entä jos riskiryhmäläinen ei voi tehdä töitä koronan vuoksi?
Työntekijä kuuluu riskiryhmään eikä voi tehdä työtään koronaepidemian takia. Pitääkö hänelle maksaa palkkaa?
Vastaus riippuu tilanteesta. On hyvä arvioida yhdessä työterveyshuollon kanssa, voiko riskiryhmään kuuluva tehdä työtään.
Jos työntekijän terveys vaarantuu työssä, on työantajan tehtävä ehkäistä vaaraa. Työantaja voi myös tarjota työntekijälle muuta työtä, jossa tämän terveys ei vaarannu. Työnantaja voi sopia työntekijän kanssa myös muista tehtävistä kuin työsopimuksessa sovitusta työstä ja osoittaa työntekijälle tarvittaessa koulutusta.
Jos työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa työsopimuslain ja oman työehtosopimuksen mukaan.
Muussa tapauksessa täytyy katsoa, johtuuko poissaolo työntekijästä vai työnantajasta. Tässäkin kohtaa kyseessä on uusi tilanne, eikä oikeustapauksia vielä ole. Jos asia vietäisiin oikeuteen, tuomioistuin päättäisi, onko työntekijällä oikeus palkkaan.
5. Voiko palkka myöhästyä koronan takia?
Palkka on työsopimuslain mukaan maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei ole sovittu muuta. Palkanmaksusta voidaan sopia työsopimuksessa ja työehtosopimuksissa.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää muuta ja ohittaa tehtyjä sopimuksia. Jos palkanmaksu myöhästyy, työntekijällä on oikeus viivästyskorkoon. Jos taas palkanmaksu viivästyy työsuhteen loputtua, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan enintään kuudelta päivältä.
Artikkeli on julkaistu aiemmin sivulla Duunitori.fi 12.8.2021.
Lähteet: Työsuojeluhallinto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kela
Lue myös:
Mitä jos joudun karanteeniin tai sairastun koronaan? Lue vastaukset 5 yleiseen kysymykseen
Miten loma vaikuttaa? Lääkäri kertoo, miksi usein sairastuu heti loman alkaessa
Miten työntekijä saa lomailla? Tarkista faktat koronasta, lomautuksista ja lomista
Yllättikö lomautus? Lue, kuinka toimia lomautuksen osuessa kohdalle
Kommentit
Lähetä kommentti