Työn murros edellyttää jatkuvaa uudistumista

On haitallista ajatella, että olemme soveltuvia vain tiettyyn ammattiin. Ahtaaseen profiiliin pistämisen sijaan meidän pitäisi kysyä itseltämme, missä minä olen hyvä, mitkä asiat osaan, mitä osaamista haluan kehittää ja mitkä ovat omat ambitioni? Nämä kysymykset antavat ihan eri tavalla liikkumatilaa ja vapauttavat meidät ajattelemasta ammattikeskeisesti, sanoo Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits.


 

Työn murros käsitteenä on kompleksinen, koska siihen liittyy moni asia työelämässä: teknologian ja digitalisaation vaikutus työn tekemisen tapoihin, suorittavan työn väheneminen, ammattien häviäminen ja uusien syntyminen. Miten voimme varautua tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin ja miten säilytämme työ- ja kilpailukykymme jatkuvan muutoksen kourissa?


Työn tekemiseen kuuluu väistämättä myös ammatti-identiteetti. Kehitämme ammattitaitoamme, hankimme tutkinnon ja siirrymme työelämään. 

– On haitallista ajatella, että olemme soveltuvia vain tiettyyn ammattiin. Ahtaaseen profiiliin pistämisen sijaan meidän pitäisi kysyä itseltämme, missä minä olen hyvä, mitkä asiat osaan, mitä osaamista haluan kehittää ja mitkä ovat omat ambitioni? Nämä kysymykset antavat ihan eri tavalla liikkumatilaa ja vapauttavat meidät ajattelemasta ammattikeskeisesti, sanoo Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits.

 

Toimintakyvyn säilyminen perustuu osaamiseen

 

Emme voi enää identifioida itseämme yhteen ainoaan ammattiin vaan omaa työmarkkinakelpoisuutta on syytä tarkastella oman osaamisen kautta. Tämän oivaltaminen on välttämätöntä menestymiselle. 

– Ammatillisen uudistumisen tulee linkittyä entistä vahvemmin työn tekemiseen. Kun uskaltaa laajentaa omaa osaamisaluettaan yhä laajemmaksi, syntyy moniosaamista. Moniosaaminen on jo usein työn tekemisen edellytys, Berkowits kuvailee. 

Työn murros voi kuulostaa pelottavalta. Paras lääke pelkoon on jatkuva uudistuminen. 

– Työnantajan tehtävänä on kasvattaa oman organisaationsa ihmisiä uuteen ammatilliseen mittaan. Työnantajat, jotka haluavat systemaattisesti kasvattaa työntekijöiden osaamista, kyvykkyyksiä ja siten heidän työmarkkina-arvoaan, menestyvät markkinoilla, kiteyttää Berkowits.

Rastor-instituutti tarjoaa elämän suuntaa muuttavia oppimiskokemuksia ja uramahdollisuuksia sekä vauhdittaa yritysten kasvua. Rastor-instituutti aloitti toimintansa tammikuussa 2020, kun Markkinointi-instituutti ja Rastor yhdistyivät.

 

Teksti: Editor Helsinki 17.8.2021


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Näistä syistä suomalaiset irtisanoutuvat

Kuva
Duunitorin työnantajakuvakonsultti Marja Vesala kannustaa organisaatioita panostamaan johtamiseen. Kuva: Tommi Haapaniemi   Työnhakijat kertovat Duunitorin tuoreessa tutkimuksessa, miksi ovat irtisanoutuneet. Asiantuntija avaa, mistä syyt irtisanoutua kumpuavat, mistä miesten ja naisten väliset erot johtuvat sekä mitä työnantajien on tärkeää ymmärtää.   Pettymys johtamiseen on naisten yleisin ja miesten yksi yleisimmistä syistä irtisanoutua, selviää Duunitorin tuoreesta työnhakijatutkimusesta . ”Huono johtaminen saa työntekijän nostamaan kytkintä aiempaa herkemmin”, kertoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Marja Vesala . Johtamiseen on Vesalan mukaan syytä panostaa, sillä retuperällä oleva esihenkilötyö vaikuttaa negatiivisesti myös organisaation liiketoimintaan. ”Huono johtaminen tulee kalliiksi. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn heikentyminen, mainehaitta sekä lähtijöiden korvaamisen vuoksi kasvaneet rekrytointikustannukset romuttavat l
Lue lisää

Palkkaus vaikuttaa työpaikan vetovoimaan eniten -tutkimus

Kuva
Kolme neljästä pitää palkkausta ja palkitsemista eniten työpaikan vetovoimaa lisäävänä tekijänä uutta työpaikkaa haettaessa, mikä on selvästi enemmän kuin työnantajat arvioivat.   Kolme neljästä palkansaajasta kokee, että palkkaus lisää eniten työpaikan vetovoimaa, selviää Mandatumin Palkitseminen Suomessa 2024 -tutkimuksesta. Palkansaajat tuntevat palkan määräytymisen kriteerit mutta kokevat, etteivät he voi juurikaan vaikuttaa palkkaansa. Kyselyn mukaan suurella osalla suomalaisyrityksistä valmistautuminen palkka-avoimuusdirektiiviin on vielä kesken. Suomalaisia palkansaajia motivoi työssä eniten rahallinen palkitseminen, työn mielekkyys ja työsuhteen pysyvyys, selviää Palkitseminen Suomessa 2024 -tutkimuksesta. Kolme neljästä pitää palkkausta ja palkitsemista eniten työpaikan vetovoimaa lisäävänä tekijänä uutta työpaikkaa haettaessa, mikä on selvästi enemmän kuin työnantajat arvioivat. ”Rahallinen palkitseminen on työn motivoivuude
Lue lisää

Scandic Hotels Oy:n henkilöstöjohtajaksi Pia Tuomi

Kuva
Pia Tuomi   HTM Pia Tuomi (50) on nimitetty Scandic Hotels Oy:n henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1. syyskuuta 2020 alkaen. Tuomi vastaa Scandicilla henkilöstötoimintojen kokonaisuudesta, osaamisen ja johtamisen kehittämisestä sekä henkilöstöprosessien johtamisesta. ”Haluan toivottaa Pian lämpimästi tervetulleeksi Scandicille. Pia tulee olemaan avainasemassa rakentamassa jälleen Scandicista Suomen parasta työpaikkaa upeiden tiimiläistemme kanssa”, kertoo Scandic Hotels Oy:n toimitusjohtaja Aki Käyhkö . ”Olemme uuden äärellä toimialaamme aivan ennennäkemättömällä tavalla vaikuttavan pandemian johdosta ja olen erittäin iloinen saadessamme Pian mukaan tiimiin näitä haasteita taklaamaan.” Scandic Hotels on palkittu kahdesti Suomen parhaana työpaikkana Great Place to Work -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa. ”Odotan innolla, että pääsemme Scandicilla yhdessä kehittämään tulevaa”, kertoo Pia Tuomi. ”Olen ihaillut sitä hienoa t
Lue lisää