Seksuaalista häirintää sosiaali- ja terveysalalla

 

Tehyläiset ovat joutuneet kokemaan seksuaalista häirintää erityisesti asiakkaiden ja potilaiden taholta  
(85 %). Kuva: iStock

 

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy toteutti keväällä kyselyn hoitohenkilökunnan kokemasta väkivallasta. Aula Reseach Oy:n tekemässä kyselyssä selvitettiin myös hoitajien kokemaa seksuaalista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa. Tehy vaatii työnantajia puuttumaan asiaan tehokkaasti ja ripeästi. Jokainen tapaus on liikaa. 

 

Seksuaalinen häirintä kohdistuu erityisesti nuoriin työntekijöihin   

 

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista ja se loukkaa henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.  

Kyselyyn vastanneista (4023 tehyläistä) oli 30 % kohdannut uransa aikana työpaikoillaan seksuaalista häirintää.  

Tehyläiset ovat joutuneet kokemaan seksuaalista häirintää erityisesti asiakkaiden ja potilaiden taholta  
(85 %). Myös kollegoiden taholta (26 %) sekä asiakkaiden saattajien ja omaisten taholta (12 %) koettiin häirintää.  

Seksuaalinen häirintä ilmenee seksuaalisesti latautuneina puheina, seksuaalisilla vihjailuilla, vartaloa tai pukeutumista koskevilla huomautuksilla ja yksityiselämää koskevilla intiimeillä huomautuksilla tai kysymyksillä.  

Seksuaalinen häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin työntekijöihin, joista 45 % oli kokenut häirintää työuransa aikana. Seksuaalinen häirintä oli yleistä erityisesti sosiaalipalveluissa, joissa työntekijöistä 36 % oli kokenut häirintää.

 

Tekijä ei kunnioita toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta

 

Seksuaaliväkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus, seksiin pakottaminen ja painostaminen tai pakottaminen nöyryyttäviin seksuaalisiin tekoihin. Seksuaaliväkivalta on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa.  

Kyselyyn vastanneista oli 6 % kohdannut seksuaalista väkivaltaa uransa aikana. Seksuaaliväkivalta tai sen uhka kohdistui kyselyn mukaan muita yleisemmin nuoriin alle 35-vuotiaisiin, joista 13 % oli joutunut kokemaan sitä.  

Tehyläiset kokevat seksuaaliväkivaltaa tai sen uhkaa useimmiten asiakkaiden tai potilaiden taholta (90 %). Kollegoiden taholta (16 %) ja omaisten taholta (13 %) koettiin seksuaaliväkivaltaa tai sillä uhkailua. 
 
Seksuaaliväkivalta ilmenee useimmiten rintojen ja takapuolen puristeluna, muuna kosketteluna sekä väkisin suutelemisena tai sen yrityksenä. 
 
Seksuaalista väkivaltaa koettiin selvästi vähemmän kuin seksuaalista häirintää. Yleisintä se on psykiatrisessa hoidossa, kuntoutuksessa, päiväkirurgiassa ja päivystyksessä. 

 

Työnantajan on puututtava seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan

 

Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa ei saa lakaista maton alle, vaan työnantajan velvollisuutena on puuttua niihin ripeästi työyhteisössä. Työyhteisön johdon on myös tuotava ilmi, että työyhteisössä ei hyväksytä tällaista käytöstä kollegoiden, potilaiden tai heidän omaistensa taholta.   

Työntekijän pitää kertoa häiritsijälle, että kokee tämän käytöksen loukkaavana. Jos tilanne ei korjaannu puheeksi ottamalla, pitää kokemuksesta kertoa esihenkilölle. 
 
- Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta ovat yksi väkivallan muoto. Ne eivät missään tilanteissa ole hyväksyttäviä eivätkä kuulu tehyläisten työpaikoille. Työpaikoilla on oltava selkeät menettelyohjeet siitä, miten häirintä ja väkivalta saadaan loppumaan – sille on oltava nollatoleranssi, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. 

Erityisen surullinen ja vihainen Rytkönen on siitä, että kohteena ovat nuoret hoitajat, joita sote-alalla ei todellakaan ole varaa menettää. 
 
Jos työnantaja ei toimi häirinnän lopettamiseksi tai toimenpiteet eivät ole olleet riittävät ja häirintä jatkuu, voi työntekijä ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. Myös Tehy tukee ja neuvoo tilanteissa jäseniään.