Suomen yritysjohto pysynee miesvaltaisena -BCG

Rahoitus pääaineena valmistuneista maistereista naisia on vain 22 prosenttia. Muutoksen pitäisi tapahtua myös koulutusvalinnoissa tai naisten määrä yritysten johdossa ei kasva, sanoo BCG:n Suomen toimitusjohtaja Kaori Uehigashi.

 

Suomalaisten yritysten johto on miesvaltaista, mutta niin ovat näillä näkymin tulevatkin johtajat. Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin raportin mukaan Suomen 30 suurimman pörssiyrityksen toimitusjohtajien joukossa on vain kaksi naista. Myös johtoryhmät, joista toimitusjohtajiksi noustaan, ovat miltei yhtä miesvoittoisia. Joten muutosta sukupuolijakaumaan ei ole näillä näkymin luvassa.

Suomi ei ole yritysjohdon monimuotoisuuden mallimaa. Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) pohjoismaisen selvityksen mukaan Suomen suurimpien yritysten tulosvastuullisista johtajista 85 prosenttia on miehiä ja 59 prosenttia suomalaisia. Toimitusjohtajissa diversiteettiä on vielä vähemmän.

– Yleensä ajatellaan, että diversiteetti ja inklusiivisuus parantuvat ajan kanssa itsestään. Yritysten johtoryhmien tarkastelu kertoo kuitenkin toisenlaista tarinaa, sanoo yksi raportin kirjoittajista, BCG:n Suomen toimitusjohtaja Kaori Uehigashi sanoo yhtiön tiedotteessa 26.5.2021.

Suomen suurimpien pörssiyritysten toimitusjohtajista miltei 90 prosentilla on takana kauppatieteen tai teknologian opinnot. Kauppatiedettä opiskelleiden toimitusjohtajien keskuudessa rahoitus oli suosituin pääaine. Vaikka Suomessa naiset ovat suorittaneet 57 prosenttia kaikista maisterintutkinnoista, ovat he aliedustettuina aloilla, joista noustaan toimitusjohtajiksi. Teknologialalta valmistuu vain 23% naisia ja kauppatieteistä 51%.

– Rahoitus pääaineena valmistuneista maistereista naisia on vain 22 prosenttia. Muutoksen pitäisi tapahtua myös koulutusvalinnoissa tai naisten määrä yritysten johdossa ei kasva, Uehigashi sanoo.

Nuoret pohjoismaalaiset miehet hakevat urakehitystä myös huomattavasti naisia aktiivisemmin ja sukupuolten välinen ero on pohjoismaissa paljon muuta maailmaa suurempi. Nuorista pohjoismaalaisista (18-24v) miehistä etsii ylennystä jopa 24 prosenttia suurempi joukko kuin saman ikäisistä naisista. Maailmanlaajuisessa vertailussa sukupuolten välinen ero ei ole missään ikäryhmässä yli kuutta prosenttia.

Suomalaiset pyrkivät maailmalle omin voimin

Myöskään ulkomaalaisten osuus toimitusjohtajien joukossa ei vakuuta. Suomen 30 suurimman pörssiyrityksen johdossa on kahdeksan ulkomaalaista toimitusjohtajaa, Tanskassa kahdeksan, Norjassa kolme, Ruotsissa kaksi.

Kun otetaan huomioon, että esimerkiksi suomalaisyritysten asiakkaista 51 prosenttia on naisia ja liikevaihdosta 67 prosenttia tulee ulkomailta, meillä on johdon monimuotoisuuden kanssa vielä tehtävää.

– Tiedämme, että pörssiyhtiöiden toimitusjohtajaksi noustaan usein tulosvastuullisen johtoryhmäläisen paikalta. Sen takia voidaan olettaa, että suomalaisten yritysten seuraavat toimitusjohtajat näyttävät hyvin samalta kuin nykyiset, Uehigashi sanoo.

Diversiteetti on voimavara, ei velvollisuus

Suomen työelämässä myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisempi kohtelu voisi olla mahdollisuus yrityksille. Suomalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajista 27 prosenttia ei ole työpaikalla avoimia moninaisuudestaan. Jopa 21 prosenttia on viimeisen viiden vuoden aikana kokenut töissä negatiivisia asenteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.

Yritysten olisi syytä kiinnittää asiaan huomiota myös itsensä takia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat, jotka kokevat negatiivista kohtelua, ovat 40 prosenttia tehottomampia ja 13 kertaa alttiimpia vaihtamaan työpaikkaa kuin he, joilla ei ole huonoja kokemuksia.

– Työntekijät, jotka tuntevat itsensä arvostetuksi ja kunnioitetuksi, ovat selvästi innokkaampia etsimään aktiivisesti ylennystä. Tähän ei sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai kansalaisuuden pitäisi vaikuttaa, Uehigashi sanoo.

Pohjoismaisten yritysten puheissa monet ovat alkaneet yhdistää diversiteetin ja inklusiivisuuden liiketoiminnan arvon kehittämiseen. Edelleen suuri osa yrityksistä kuitenkin edistää näitä asioita vain siksi, että se tuntuu oikealta.

Tutkiessaan Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen 30 pörssiyhtiön (yhteensä 120 yritystä) diversiteettiä ja inklusiivisuutta koskevia lausuntoja BCG havaitsi, että vain 11 % yrityksistä pyrkii kohdennettuihin toimiin, joista on liiketoiminnalle selkeää hyötyä.

52 prosentissa yrityksistä monimuotoisuuden tukemisella on yhteys liiketoiminnan arvoon, mutta toimet keskittyvät vain henkilöstö- ja rekrytointipalveluihin. Yrityksistä 37 % taas keskittyy moraaliseen velvoitteeseen tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, eivätkä yritykset viittaa arvoon, jonka diversiteetti tuo liiketoiminnalle.

Lue lisää tutkimuksesta: https://www.bcg.com/en-nor/publications/2021/diversity-inclusion-nordics-region