Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2024.

Dansken senioristrategiksi Tuukka Kemppainen

Kuva
Tuukka Kemppainen   Danske Bank on nimittänyt Tuukka Kemppaisen sijoitusstrategiatiimin senioristrategiksi 2.1.2025 alkaen. Senioristrategina hän osallistuu pankin sijoitusnäkemyksen muodostamiseen ja viestintään, sekä toimii pankin puhehenkilönä rahoitusmarkkina- ja sijoitusstrategia-aiheissa.   Tuukka siirtyy Danske Bankiin Index Varainhoidon päästrategin tehtävästä. Hän on aiemmin työskennellyt Danske Bankin sijoitusstrategiatiimissä vuosina 2018–2021, ja sitä ennen 10 vuotta Danske Bankin osakemyynnissä. Danske Bankin edellinen seniorstrategi Kaisa Kivipelto siirtyi pankin yksityistalouden ekonomistiksi marraskuussa 2024. ”On ilo päästä jälleen työskentelemään Tuukan kanssa. Hän on paitsi erittäin taitava strategi, jolla on vaikuttava tietämys rahoitusmarkkinoista, myös aidosti mukava ihminen”, sanoo Frank Øland Hansen, Danske Bankin sijoitusstrategiatiimin johtaja. ”On mahtavaa palata Danske Bankiin, joka on merk...

Ambientia Groupin toimitusjohtajaksi Olli Porola

Kuva
Olli Porola ja Minna Kurunsaari   Johan Sandell , Ambientia Group Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2019, väistyy tehtävästään. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Olli Porola , ja nimitys astuu voimaan välittömästi.   "Haluan kiittää koko Ambientia Group Oy:n henkilökuntaa hyvästä työstä. Tunnen, että nyt on minun aikani astua sivuun," sanoo Johan Sandell. "Viime vuodet ovat olleet suurten muutosten aikaa. Johan Sandellin johdolla olemme toteuttaneet vahvan muutosohjelman, suorittaneet vaativan julkisen liiketoiminnan myynnin ja alkaneet rakentaa uutta Ambientiaa. Lämmin kiitos Johan Sandellille merkittävästä panoksesta Ambientia Group Oy:lle," sanoo Minna Kurunsaari , hallituksen puheenjohtaja. Olli on työskennellyt Ambientia Group Oy:ssä vuodesta 2018, viimeisimpänä operatiivisena johtajana (COO) ja johtoryhmän jäsenenä edelliset viisi vuotta. "Ollin nimittäminen Ambientia Group Oy:n toimitusjohtajaksi o...

Eläkkeensaajan vuosi 2025 - muutoksia tulossa

Kuva
Vuonna 2025 alimpaan eläkeikään ovat tulossa vuorostaan 1961 syntyneet.   Tammikuun alussa työeläkkeen määrä nousee indeksikorotusten vuoksi noin 1,3 prosenttia. Ensi vuonna alimpaan eläkeikään ovat puolestaan tulossa 1961 syntyneet. Eläkkeensaajankin verokortit tulevat voimaan jo 1.1.2025 alkaen. Jäämässä eläkkeelle? Eläkeikä nousee asteittain Vuonna 2025 alimpaan eläkeikään ovat tulossa vuorostaan 1961 syntyneet. Jos olet syntynyt tammikuussa 1961, eläkkeesi voi alkaa aikaisintaan 1.11.2025. Marraskuussa syntynyt voi aloittaa eläkkeensä aikaisintaan 1.9.2026. Loppuvuodesta syntyneillä eläkkeelle siirtyminen on mahdollista vuoden 2026 puolella.  Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on 1963 syntyneillä 61 vuotta ja 1964 syntyneillä 62 vuotta. Esimerkiksi joulukuussa vuonna 1963 syntynyt voi aloittaa osittaisen vanhuuseläkkeen aikaisintaan 1.1.2025 ja tammikuussa 1964 syntynyt aikaisintaan 1.2.2026. Oman eläkeikänsä pääsee ta...

Arkinen paistinpannu henkilöstön suosikkijoululahja

Kuva
Perfect Finnish -lahjakorttivalikoiman TOP 3 lahjaa ovat paistinpannu, elokuvaliput ja ravintolalahjakortti. Kuva: Innoflame Oy   Data sen kertoo: Turha tavara ei ihmisiä kiinnosta. Tänäkin vuonna PF-lahjakorttipalvelun suosituin lahja on paistinpannu. Kakkosena tulevat elokuvaliput ja kolmantena ravintolalahjakortti.    Innoflame Oy on myynyt tänä syksynä liki 81 000 lahjakorttia henkilöstön joululahjoiksi. Yritysten joululahjabudjetit ovat pysyneet lähes samoina kuin viime vuonna, vaikka kulunut vuosi on ollut monelle yritykselle taloudellisesti haastava. Perfect Finnish -lahjakorttien hintahaarukka on 20 eurosta 100 euroon. Eniten yrityksille on myyty 60 euron arvoista lahjakorttia. Alalla yleinen trendi on ollut jo pitkään, että asiakaslahjoihin varattu budjetti lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, mutta henkilöstöä halutaan edelleen muistaa ja kiittää henkilökohtaisella lahjalla. Henkilökohtaisen muistamisen merkitys koros...

YTK:lle yli 52 000 uutta jäsentä 2024

Kuva
YTK Työttömyyskassaan liittyvät ovat yleensä 20–40-vuotiaita, mutta heitä tulee kaikilta toimialoilta.   YTK Työttömyyskassa on saanut tänä vuonna yli 52 000 uutta jäsentä. Suurimmat toimialat liittyneiden keskuudessa ovat sosiaali- ja terveysala, teollisuus sekä rakennusala. Kasvu tulee pääosin nuorten aikuisten parista. YTK Työttömyyskassaan on liittynyt kuluvana vuonna yhteensä 52 412 uutta jäsentä. Jäsenten nettokasvu vuoden alusta on 8905. YTK:n jäsenmäärä on nyt 534 548*, mikä tarkoittaa yli 20 prosenttia kaikista työikäisistä työllisistä. YTK on selkeästi suurin työttömyyskassa. Talouden epävarmuus vaikuttaa Jäsenten taustat heijastelevat työmarkkinoiden rakennetta. Eniten uusia jäseniä tuli sosiaali- ja terveysalalta, teollisuudesta sekä rakennusalalta.  ”Kasvumme osoittaa, että työttömyysturvan hankkiminen koetaan tärkeäksi. Keskustelu työttömyydestä ja talouden heikosta tilanteesta näkyy siinä, että työntekijä...

Suomalaisten työurat pitenevät verkkaisesti

Kuva
Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.   Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus. Työuran pituus ja sen aikaiset ansiot ovat tärkein eläkkeen kertymiseen ja siten myös eläkeajan toimeentuloon vaikuttava tekijä. ETK on viime vuosina kehittänyt useita työurien pituuden mittareita. Niistä uusimpia ovat ansiotyöuran ja aktiivityöuran mittarit. – Ansiotyöura mittaa kertynyttä työuraa mahdollisimman kattavasti sisältäen kaiken ansiotyön, josta on maksettu eläkemaksuja. Se sisältää myös ansiotyön kanssa päällekkäisiä etuusjaksoja, esimerkiksi vanhempain- ja sairauspäiväraha- sekä työttömyys- ja työkyvyttömyysjaksot. Aktiivityöura puolestaan pyrkii kuvaamaan sitä osaa työ...

NYT ry:n toimitusjohtajaksi Johanna Vesikallio

Kuva
Johanna Vesikallio   Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Johanna Vesikallio. Hän aloittaa tehtävässään 1.3.2025.    Johanna Vesikallio on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, ja hän on käynyt myös Sanomien toimittajakoulun sekä suorittanut EU-asioiden tutkinnon Ranskassa. Nuorten NYT -järjestöön Vesikallio siirtyy valtiovarainministeriöstä viestintäjohtajan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Perheyritysten liitossa viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä, Ylen A-Studion juontajana sekä STT:n politiikan toimituksen esihenkilönä. ”NYTin toimitusjohtajan haku herätti valtaisaa kiinnostusta. Johannan monipuolinen osaaminen vakuutti hallituksen ja uskon vahvasti, että hänen johdollaan NYT saavuttaa tavoitteensa ja järjestön erinomainen toiminta lasten ja nuorten hyväksi jatkuu. Kiitän myös Jenni Järvelää hänen toimitusjohtajakaudestaan ja toivotan hänelle ka...

Insinööriliitto nosti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden palkkasuosituksia

Kuva
Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden palkkasuosituksia on nostettu. Kuva: Janne Luotola Insinööriliitto   Uransa alkutaipaleella olevien insinöörien työpaikkojen määrä kasvanee ensi vuonna, kun talous alkaa kasvaa.   Insinööriliitto on nostanut suosituksia insinööriopiskelijoiden työharjoittelu- ja vastavalmistuneiden aloituspalkkoja varten. Opiskelijoiden minimisuositukset nousivat viime vuodesta 50 tai sata euroa riippuen suoritettujen opintopisteiden määrästä. Alle sata opintopistettä suorittaneen palkkasuositus asettuu nyt 2 400–2 650 euroon kuukaudessa. Vastavalmistuneiden palkkasuositukset nousivat minimisuositustasolla sata euroa viime vuodesta ja yläpäätä nostettiin 50 eurolla. Pääkaupunkiseudulla työskentelevän vastavalmistuneen, jolla on vähintään kohtalaisesti työkokemusta, palkkasuositus on 3 850 euroa kuussa. Muualla maassa vähäisellä työkokemuksella aloittavalle suositellaan 3 400 euron kuukausipalkkaa. – Korotuk...

Suorahakumarkkina pieneni odotettua vähemmän

Kuva
”Tavat, joilla suorahakua tehdään, monipuolistuvat entisestään teknologian kehityksen myötä”, sanoo Duunitori Groupin toimitusjohtaja Thomas Grönholm. Kuva: Duunitori / Fredrik Bäckman   Työnhakupalvelu Duunitorin tuoreen selvityksen mukaan suorahakumarkkina pieneni viime vuonna vain hieman ennätysvuodesta 2022. Asiantuntija kertoo, millainen tulevaisuus suorahakua odottaa. Suomessa tehtiin suorahakutoimeksiantoja 99 miljoonan euron arvosta vuonna 2023. Se on noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin suorahakumarkkina oli suurempi kuin koskaan aiemmin. ”Rekrytointimarkkinan lasku on vaikuttanut odotettua vähemmän suorahakuihin. Kriittiseen osaamiseen halutaan selvästi panostaa talouden epävarmuudesta huolimatta”, sanoo Duunitori Groupin toimitusjohtaja Thomas Grönholm . Suorahakumarkkinan tilanne selviää Duunitorin ylläpitämästä Suorahakuyritykset-raportista , josta löytyvät suorahakua Suomessa tekevät yritykset. Niiden t...