Työelämän trendit 2024

Kansainvälisiin HR-säännöksiin ja palkanlaskentaan erikoistuneen Deelin asiantuntijat ovat tutkineet työelämän kehitystä ja arvioineet, mitkä ovat ensi vuonna työelämän suurimmat trendit. Asiantuntijoiden mukaan vuonna 2024 yrityksissä muun muassa aletaan arvostaa taitoa aiempaa enemmän.

 

Yhdysvaltalainen HR-alustateknologian ja kansainvälisen palkkauksen pioneeri Deel on julkaissut katsauksensa vuoden 2024 työelämän trendeihin. Vuonna 2020 koronapandemian myötä alkanut työelämän raju muutos jatkuu, ja esiin nousee myös uudenlaisia ilmiöitä, Deelin asiantuntijat arvioivat.

Suurimmat trendit liittyvät työntekijöiden omaan tahtoon, minkä myötä yritykset joutuvat sopeutumaan aiempaa enemmän pysyäkseen houkuttelevana työnantajana. Suomessa suurimpana puheenaiheena säilynee etätyöskentely, jossa on yritysten välillä merkittäviä eroja.

Tässä ovat vuoden 2024 suurimmat työelämän trendit:

Työntekijät lentokonetilassa

Toimistotyössä työntekijöiden yksi suurimmista ongelmista on jatkuva viestitulva. Eri viestintävälineet sähköpostista lähtien täyttyvät viesteistä, ja pahimmillaan työntekijät joutuvat reagoimaan päivittäin satoihin viesteihin. Ero entiseen on valtava, sillä ennen kommunikaatio tapahtui pääsääntöisesti toimistolla kasvotusten, mutta nykyään monissa työpaikoissa kommunikaatio painottuu kirjoitettavaan muotoon sisäisen viestinnän työkaluihin, kuten Slackiin tai Teamsiin. 

“Viestitulva kuormittaa työntekijöitä, ja siksi yrityksissä yleistyy niin sanotun lentokonetilan hyödyntäminen. Se tarkoittaa, että työntekijät ovat tietyn ajan päivästä lentokonetilassa, jolloin he eivät reagoi mihinkään viesteihin vaan keskittyvät oppimiseen, ideointiin tai mihin tahansa aivotyöhön. Viestien paljous kalvaa, joten yrityksissä pyritään löytämään tähän ratkaisuja”, kertoo Deelin asiantuntija ja Suomen-myyntijohtaja Erkko Puranen (kuvassa).

Pakollisten toimistopäivien määrä laskee

Yritykset siirtyivät koronapandemian alussa täyteen etätyömalliin, mutta sittemmin monet ovat palanneet toimistoille. Monet yritykset ovat myös pakottaneet työntekijät palaamaan toimistolle – pahimmillaan viitenä päivänä viikossa. Ilmiö on noussut esiin etenkin Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa lukuisat työnantajat ovat siirtyneet hybridimalliin, jossa toimistopäiviä on esimerkiksi neljä viikossa. Deelin asiantuntijat arvioivat, että työntekijöiden toiveita kuunnellaan jatkossa tarkemmin, ja hybridimalleista tulee aiempaa vapaampia, minkä myötä pakollisten toimistopäivien määrä laskee.

“Siinä ei ole mitään järkeä, että yritykset pakottavat työntekijät tulemaan toimistolle. Sillä on suora vaikutus työntekijöiden tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Viime vuodet ovat näyttäneet, että työskentely onnistuu etänä, eikä se keskimäärin vaikuta työpanokseen, päinvastoin. Työtehokkuus on jopa kasvanut monissa yrityksissä etätyön myötä”, Puranen jatkaa.

Osaajat hakevat raivokkaasti uusia mahdollisuuksia

Viime vuosien yksi suurimpia trendejä on ollut se, että työntekijät laittavat oman hyvinvointinsa etusijalle. Se on johtanut siihen, että tyytymättömät työntekijät etsivät aiempaa hanakammin uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilta. Deelin asiantuntijoiden arvion mukaan trendi vain voimistuu ensi vuoden aikana, ja osaavat työntekijät etsivät raivokkaasti uusia töitä, joissa he olisivat aiempaa tyytyväisempiä. 

“Jos palkka ei miellytä, etenemismahdollisuudet ovat heikot tai etätyöskentelyä rajoitetaan, työntekijät eivät epäröi vaihtaa maisemaa. Ennen työntekijät pysyivät samoissa työpaikoissa useiden vuosien ajan, mutta nykyään työpaikkaa saatetaan vaihtaa vuoden tai kahden välein. Siksi työnantajien on aidosti kuunneltava työntekijöitään ja luotava heille toimivat työskentelymallit ja mieluisa työpaikka. Raivoisaan työnhakuun vaikuttaa myös maailman heikentynyt taloustilanne, jonka myötä työntekijät saattavat juosta aiempaa hanakammin palkan ja varman työpaikan perässä”, Puranen arvioi.

Taidot korostuvat koulutuksen sijaan

Tähän mennessä työnhaussa yhtenä tärkeänä tekijänä on ollut korkeakoulututkinto – ja usein korkeakoulututkinto on jopa vaatimuksena avoimissa tehtävissä, mutta Deelin asiantuntijoiden mukaan taitojen merkitys alkaa korostua entistä enemmän rekrytoinnissa. Yritykset haluavat valmiita, kokeneita osaajia, jolloin koulutuksen painoarvo laskee.

“Tutkinnon arvostus pysyy korkealla, mutta yhä useammin työkokemus ja tietyt taidot ovat koulutusta tärkeämmässä roolissa. Tämä johtuu osittain jo siitä, että työn tekeminen on muuttunut. Nykyään osaajat toimivat yhä useammin yrittäjinä eli freelance-mallilla, eivätkä yritykset ole tällöin kiinnostuneet yhteistyökumppaninsa koulutustaustasta. Osaaminen on ainoa asia, joka ratkaisee”, Puranen sanoo lopuksi.

Lähde: Deel.com 21.12.2023