Oma työpiste tärkeä toimistolla -kysely

Kun suomalaisilta kysyttiin, mitä he arvostavat eri vaihtoehdoista toimistotyöskentelyssä eniten, ylivoimaisesti useimmin (37 prosenttia vastaajista) ykköseksi nostettiin oma työpiste. Kuva: Senaatti/iStock

 

Monipalveluyhtiö Sodexon huhtikuussa teettämän tutkimuksen mukaan tällä hetkellä työelämässä mukana olevista suomalaisista yli kolmannes työskentelee täysin etänä ja ainoastaan 8 prosenttia työskentelee 5 päivää tai enemmän työnantajan tarjoamissa toimitiloissa.

 

Jos suomalaiset saisivat valita työskentelypaikkansa vapaasti, 47 prosenttia tekisi töitä edelleen pääasiassa kotoa käsin, 40 prosenttia toimistolla ja 13 prosenttia jossakin kolmannessa itse valitsemassaan paikassa, kuten kahvilassa tai kirjastossa.

Herää kysymys siitä, että onko pandemia-aika vieraannuttanut suomalaiset täysin toimitiloissa tapahtuvasta läsnätyöstä. Mihin me enää tarvitsemme konttoreita?

 

Oma työpiste ja mahdollisuus häiriöttömään työntekoon ovat suomalaisille tärkeimmät asiat toimistolla työskennellessä

 

Kun suomalaisilta kysyttiin, mitä he arvostavat eri vaihtoehdoista toimistotyöskentelyssä eniten, ylivoimaisesti useimmin (37 prosenttia vastaajista) ykköseksi nostettiin oma työpiste. Toiseksi tärkeimpänä pidetään mahdollisuutta työskennellä ilman häiriötekijöitä, jonka asettaa etusijalle 25 prosenttia vastaajista. Työpisteen ergonomiaa tärkeimpänä asiana pitää 20 prosenttia vastaajista.

– Itse uskon, että toimitilat eivät ole katoamassa mihinkään, sillä niillä on tärkeä merkitys työyhteisön yhteen nitovana paikkana. Toimitilat pystyvät tarjoamaan työntekijöille sellaista, mitä kotikonttorilla ei ole tarjolla. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa samalla kuitenkin siltä, että kotikonttorilla hyväksi havaittuja elementtejä, kuten omaa rauhaa, odotetaan jatkossa myös toimitiloilta. Nyt työnantajien onkin korkea aika selvittää työntekijöiden tarpeet ja tehdä muutoksia toimitiloihin, jos tarve vaatii, Sodexo Suomen toimitusjohtaja Bianca Brink näkee.

Pandemian aikana toimitiloihin on tehty yllättävän paljon muutoksia. Yli puolet vastaajista (54 prosenttia) kertoo, että kuluneen kahden vuoden aikana työnantaja teki jonkinasteisia muutoksia toimitiloihin. Vähän yli puolet näistä muutoksista onnistui, mutta myös lähes puolet kertoo, että muutoksilla ei ollut joko muutosta aiempaan tai että asiat jopa muuttuivat huonompaan suuntaan.

 

Miksi osassa muutosprojekteja onnistutaan ja osassa ei?

 

Työntekijöistä ainoastaan neljä kymmenestä kertoo työnantajansa kartoittaneen heidän mielipidettään työskentelytavoista ja toimitiloista kuluneen kahden vuoden aikana. Työntekijöiden kuuleminen osana toimitilamuutosprojektia näyttää kuitenkin kannattavan. Kun muutosprojekti koettiin onnistuneeksi, lähes kaksi kolmesta kertoo, että heidän mielipiteitään työskentelytavoista ja toimitiloista kuunneltiin.

– Meitä on koskettanut ehkä suurin työelämään vaikuttanut muutos ikinä. Nyt vasta yritämme ymmärtää kuinka laajasta ja pitkäaikaisesta muutoksesta oikein on kyse ja millaiset toimitilat palvelevat työntekoa tulevaisuudessa. Muutoksia ei kannata tehdä vain muutoksen paineen vuoksi, vaan työntekijöiden tarpeiden pohjalta, Brink muistuttaa.

– Tulee myös muistaa, että toimitilamuutokset eivät onnistu yhdessä yössä ja muutosten tulee olla sellaisia, että ne tukevat yrityskulttuuria. Hyvissä ajoin jo ennen varsinaisia muutostöitä tarvitaan mm. nykytilanteen kartoittamista, tavoitteiden asettamista ja suunnitelmaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijät kannattaa osallistaa alusta saakka ja muutoksesta viestiä aktiivisesti. Tarvittavaa osaamista koko muutosprosessin läpivientiin on harvoin valmiina yrityksen sisällä, joten asiantuntevan kumppanin hyödyntäminen kannattaa, Brink toteaa.

*Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 21.–25. huhtikuuta. Kyselyyn vastasi verkossa 1 006 yli 18-vuotiasta suomalaista valtakunnallisesti. Otos on väestöä demografisesti edustava. Tutkimus ei ota kantaa työnantajan toimialaan.

Sodexo kertoi asiasta tiedotteessaan 20.5.2022.