Viestintäjohtajien työllisyystilanne romahti

Viestintäjohtajien rekrytoinnit ovat romahtaneet seitsemässä vuodessa 75 prosenttia ja työttömiä viestintäjohtajia oli maaliskuussa tuplasti enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry.

 

Viestintäjohtajien rekrytoinnit ovat romahtaneet seitsemässä vuodessa 75 prosenttia ja työttömiä viestintäjohtajia oli maaliskuussa tuplasti enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry. Viestintäalalla työttömien työnhakijoiden määrä yleisestikin kasvoi viime vuonna lähes 40 prosenttia. Viestinnän johtamisen tarve yhä viestinnällistyneemmässä ja pirstaloituneemmassa maailmassa ei ole kadonnut mihinkään, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

 

Viestintäjohtajien rekrytoinnit ovat romahtaneet seitsemässä vuodessa 75 prosenttia, selviää Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n vertailusta.

Kun viestintäjohtajien kulta-aikaan vuonna 2017 esimerkiksi Duunitori-työnhakupalvelussa oli avoinna 87 viestintäjohtajan työpaikkaa, vuonna 2024 ilmoituksia oli enää 22. TE-toimiston kautta viestintäjohtajia haetaan vain harvoin.

Myös työttömiä viestintäjohtajia oli tänä vuonna tuplasti enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kun heitä vuoden 2024 alussa oli 37, vuoden 2025 maaliskuussa vastaava luku oli jo 73.

Viestintäalalla yleistynyt työttömyys kurittaa myös viestintäjohtajia

Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on näkynyt työttömyyden nousuna kaikkien viestinnän ammattilaisten kohdalla.

Työttömiä viestijöitä oli lähes 40 prosenttia (37,7 %) enemmän tämän vuoden maaliskuussa, kuin samaan aikaan vuosi sitten. 

-Työsuhdeneuvonnassamme näkyy selvästi se, että työsuhteita päätetään tällä hetkellä aiempaa enemmän,  kertoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo. 

 

Vain 13 paikkaa auki – viestinnän avoimien työpaikkojen määrä romahti alkuvuoden optimismin jälkeen

Koko viestintäalan avoimien työpaikkojen määrä romahti maaliskuussa alkuvuoden toiveikkuuden jälkeen. Maaliskuussa TE-toimistoon ilmoitettuja viestinnän alan työpaikkoja oli avoinna vain 13, kun tammikuussa oli vielä 32 paikkaa avoinna. 

-Varsinainen romahdus tapahtui jo vuoden 2024 puolella, kun TE-toimistoon ilmoitettujen viestinnän avoimien työpaikkojen määrä laski lähes puolella (39,98 %) verrattuna vuoteen 2023, Repo kertoo.

Markkinoinnin työpaikoissa on kuitenkin tapahtunut jo pientä piristymistä vuoden 2025 aikana loppuvuoden 2024 pohjanoteerauksen jälkeen: joulukuussa TE-toimistoon oli ilmoitettu 62 työpaikkaa kun maaliskuussa vastaava luku oli 122.

Uusi ilmiö näkyvissä viestintäjohtajien rekrytoinneissa 

Uusi ilmiö viestintäjohtajien rekrytoinneissa on Viesti ry:n mukaan se, että viestintäjohtajien tehtäviä sisällytetään yhä enemmän muihin tehtävänkuviin. Viestintäjohtajan tehtävät yhdistetään herkästi esimerkiksi henkilöstöjohtajan tai vastuullisuusjohtajan tehtäviin tai sälytetetään pienemmällä palkalla toimivien viestintäpäälliköiden harteille. 

-Haasteena tässä on se, että viestintää ei ehditä johtaa, avoimuus sekä tiedonkulku kärsivät ja viestintä muuttuu epämääräisen hallitsemattomaksi. Muutoksetkaan eivät etene toivotulla tavalla. Ennakoimattomassa maailmassa ja itseohjautuvassa asiantuntijatyössä tarvitsemme jatkuvasti parempaa ja koordinoidumpaa johtamista. Kokonaisuuden johtamista ei voi pilkkoa eikä sitä saisi myöskään halpuuttaa, Repo sanoo.

Repo korostaa viestinnän osaajien tarvetta erityisesti haastavina aikoina.

Yhä viestinnällistyneempi maailma on nostanut viestinnän alan ja viestintäjohtajien suosiota 

Vuosi 2017 näyttää tilastojen valossa viestintäjohtajien rekrytoimisen kulta-ajalta.  Viestintäjohtajia palkataan myös suorahaun kautta.

Vuonna 2017 viestintäjohtajien rekrytointibuumille hyvän pohjan antoi se, että elettiin optimismin aikaa: Suomen talous kasvoi jopa hieman vauhdikkaammin kuin euroalueella yleensä. Myös viestinnän alalla työskentelevistä 68 prosenttia uskoi toimialan kasvuun, vaikka työnhakijoiden määrä oli jopa suurempi kuin nyt. Myös viestinnän strateginen merkitys alkoi kasvaa.

-Ennakoinnin sekä kriisin- ja brändinhallinnan merkityksen kasvaminen, sosiaalisen median nousu, erottautumisen ja tavoitteellisen vaikuttamisen tärkeys informaatiotulvan keskellä, tarve inhimillisemmälle johtamiselle ja yhä hektisempi mediaympäristö ovat keskeisiä taustatekijöitä viestinnän alan nousulle. Nopeasti laajentuneen tehtävänkuvan vuoksi viestinnän ammattimaisempaan johtamiseen on alettu nähdä yhä voimakkaampi tarve, Repo kuvailee.

Kuvitelma viestijöistä powerpointtien tekijöinä on vanhanaikainen 

Repo pitää valitettavana, että Viesti ry:n edunvalvonnassa törmätään edelleenkin usein siihen, että viestinnän ammattilaiset nähdään helposti pelkkinä powerpointtien ja tiedotteiden tekijöinä.

-Viestinnän ammattilaisella on keskeinen rooli toimia strategisena kumppanina, dialogin rakentajana sidosryhmien kanssa, liiketoimintamahdollisuuksien näkijänä ja markkinoinnin kehittäjänä, yhteiskunnallisena vaikuttajana, suunnannäyttäjänä ja hiljaisten signaalien tulkitsijana. Muutosten läpiviemistä ja strategian juurruttamista myös helpottaa, että viestintä on heti suunnitteluvaiheessa mukana, Repo toteaa.

-Viestijän työtä ovat myös strateginen työyhteisöviestintä, muutosviestintä ja työntekijäkokemuksen rakentaminen. Näitä tarvitaan terveiden ja tuottavien työyhteisöjen rakentamisessa. Myöskään viestinnän johtamisen tarve yhä viestinnällistyneemmässä ja pirstaloituneemmassa, somen, kriisien ja valeuutisten värittämässä maailmassa ei ole kadonnut mihinkään.

 

Lähde: Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry 19.5.2025