Onko etätyö pahasta terveydellemme?

Kun suomalaiset työskentelevät etänä, he rentoutuvat paremmin tauoilla, liikkuvat ja käyvät luonnossa. He syövät terveellisempiä välipaloja kuin kansainvälisesti. He pitävät nk. ruutuvapaita taukoja enemmän kuin työpaikalla työskennellessä. Kuva: Taavi Hölttä

 

Uusi tutkimus osoittaa, että suomalaisilla hybridityöntekijöillä vaikuttaa olevan parempi tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä kuin kanssasisarillaan ja veljillään maailmalla. Kansainvälisesti hybridityöntekijät syövät vähemmän terveellisesti ja työskentelevät pidempään etätyöpäivinä. Suomalaiset etätyöntekijät sulkevat tutkimuksen mukaan koneensa tasan silloin, kun työaika tulee täyteen. Kun suomalaiset työskentelevät etänä, he rentoutuvat paremmin tauoilla, liikkuvat ja käyvät luonnossa. He syövät terveellisempiä välipaloja kuin kansainvälisesti. He pitävät nk. ruutuvapaita taukoja enemmän kuin työpaikalla työskennellessä. Työpaikalla työskennellessä tavataan kollegoja ja syödään yhdessä. Työnantajan toivotaan ohjaavan myös terveelliseen ja vastuulliseen syömiseen, etenkin nuorten vastaajien keskuudessa.

 

Liitteestä löydät tarkat prosenttiluvut, jossa suomalaisten vastaukset vertautuvat muun maailman vastauksiin.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret ovat tietoisia terveellisistä ruokailutavoista: Suomessa nuoret työikäiset kokevat muita sukupolvia enemmän, että ruoalla on suora vaikutus heidän tuottavuuteensa. He uskovat ruoan ja juoman olevan keskeisiä pitkän aikavälin terveyden edistämisessä.

Silti herkut ottavat sijaa myös heidän välipaloissaan: Kotona työskennellessä syödään useammin välipaloja ja etenkin nuorten työikäisten valinnoissa ovat kasvussa myös hemmottelevat herkut terveellisten sijaan, paljastaa maailman johtavan ruokapalveluyrityksen Compass Groupin ja maailmanlaajuisen markkinatietotoimiston Mintelin uusi tutkimus. Compass Groupin vuoden 2023 Global Eating at Work Survey -tutkimus analysoi näkemyksiä 35 000 työntekijältä 26 maassa, myös Suomessa. Tutkimus on saanut suurta huomiota Iso-Britannian mediassa mm. BBC:llä. (ks. liite).

Tauon paikka!

Työnantajat, jotka kannustavat tiimejään pidempiin, laadukkaampiin ja useampiin taukoihin, voivat tietämättään lisätä tuottavuutta, parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja houkutella useampia takaisin työpaikalle. Tutkimus osoittaa, että työntekijät seurustelevat ja verkostoituvat työtovereiden kanssa taukojen aikana huomattavasti todennäköisemmin, jos työpaikalla on tarjolla erillisiä ruokia ja juomia. Mitä laajempi ruokavalikoima on tarjolla, sitä vahvempi suuntaus on.

Z-sukupolvi viettää todennäköisimmin tauot mielenterveyttä edistäviin toimintoihin, mukaan lukien työtovereiden kanssa seurustelu.

Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijöiden päälounastaukoon käyttämä aika vaihtelee huomattavasti ympäri maailmaa. Tauko kestää 54 minuuttia Kiinassa - joka on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista - ja Puolassa vain hieman yli 20 minuuttia. Suomessa lounastauon pituus on tutkimuksen mukaan 26 minuuttia.

Välipalaistumisen trendi: Nuoret jättävät helpommin lämpimän lounaan väliin ja popsivat tauolla suklaata

Suomalaiset työssäkäyvät hemmottelevat itseään ruoalla merkittävästi vähemmän, kuin globaalisti, paitsi nuoret työikäiset, jotka valitsevat useammin esimerkiksi suklaata terveellisen välipalan sijaan. Nuoremmat myös syövät merkittävästi enemmän välipaloja, etenkin kotona- ja hybridinä työskentelevät vielä useammin. He korvaavat myös useammin välipaloilla lämpimän lounaan, mikä on kasvava trendi myös kansainvälisesti. Keskimäärin suomalaiset kuitenkin pitävät kiinni lämpimästä lounaastaan ja syövät terveellisemmin. Tutkimuksen mukaan työntekijät odottavat työpaikan lounasravintolalta ohjaamista terveelliseen syömiseen.

Suomalaiset kotona työskentelevät rentoutuvat paremmin tauoilla, liikkuvat ja käyvät luonnossa. He syövät terveellisempiä välipaloja kuin kansainvälisesti. He pitävät nk. ruutuvapaita taukoja enemmän kuin työpaikalla työskentelevät. Kotona työskentely tutkimuksen mukaan ei pidennä työpäiviä. Suomalaiset syövät lähtökohtaisesti enemmän yksin, kuin muissa maissa.

Compass Group Suomen asiantuntijat kommentoivat tutkimusta 
 

Compass Group Suomen People & Culture –johtaja Tomi Kielo: “Tässä on myös työnantajilla vaikutusmahdollisuus, kun kilpaillaan kodin tarjoamien mukavuuksien ja työpaikan tarjoamien mahdollisuuksien välillä. Laadukkaita taukoja tulee voida pitää milloin vain. Työntekijöille tulee tarjota siihen erilaisia taukopaikkoja ja virkistäytymismahdollisuuksia sekä hyvää valikoimaa terveellisiä välipaloja. Henkilöstöravintoloiden lisäksi työnantajat voivat panostaa esimerkiksi välipala-automaatteihin. Mielestäni toimistolla työskentely on meille hyvinvoinnin kannalta merkittävääkin, kun katsomme sitä sosiaalisesta ja ravitsemuksellisesta näkökulmasta. Jos luomme hyviä työpaikkoja ja hyviä työyhteisöjä, uskon, että työntekijät hakeutuvat toimistolle tekemään yhdessä töitä.”

Compass Groupin johtava ravitsemusasiantuntija Kirsi-Maria Lankinen: 

”Voimme tukea työntekijöitä mm. tarjoamalla heille työpaikoilla ruokaa, jota ei tule kotona tehtyä. Ohjataan työntekijöitä tekemään terveellisempiä valintoja tarjoamalla työpaikalla terveellisiä, vastuullisia ja innovatiivisia ruokakokemuksia, työkavereiden tuomaa sosiaalisuutta unohtamatta. Työpaikalla voi tarjota esimerkiksi mielenkiintoisia uusia makuyhdistelmiä, enemmän kasvisvaihtoehtoja ja maukkaita välipaloja. Työpaikalla ruokaillessa on helpompi koota täysipainoinen ateria kuin kotona, koska pöydästä löytyy aina hyvän aterian kaikki komponentit: raikas ja monipuolinen kasvisvalikoima, maistuvat pääruoat ja täysjyväviljaa sisältävät leivät kasvirasvalevitteineen. Työpaikalla ateriahetkestä on helpompi tehdä nautinto ja palautumishetki keskelle työpäivän kiireitä, verrattuna kiireessä läppärin kanssa vietetty tankkaustuokio.” 

Sukupolvien väestötiedot:

• Z-sukupolvi - syntyneet vuosina 1996–2010
• Milleniaalit - syntyneet vuosina 1981–1995
• X-sukupolvi - syntyneet vuosina 1966–1980
• Suuret ikäluokat - syntyneet vuosina 1946–1965.

Lähde: Compass Group Suomi 18.9.2023