Korona vähensi työvuorovaikutusta -kysely

Yli neljäsosa työelämässä mukana olevista suomalaisista on sitä mieltä, että ihmisten työhyvinvointi on heikentynyt ja melkein yhtä moni heistä mainitsee uupumisen lisääntyneen.

 

LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselyn mukaan suomalaisten työelämässä olevien mielestä korona-ajan suurin vaikutus työntekoon ja arkeen on ollut vuorovaikutuksen vähentyminen (45 %). Yli neljäsosa työelämässä mukana olevista suomalaisista on sitä mieltä, että ihmisten työhyvinvointi on heikentynyt ja melkein yhtä moni heistä mainitsee uupumisen lisääntyneen.

 

LähiTapiola selvitti toukokuussa 2021 Arjen Katsaus -kyselyssä työelämässä mukana olevien suomalaisten mielipiteitä siitä, millaisia vaikutuksia koronalla on ollut työnteon ja arjen kokemukseen. Merkittävimmäksi muutokseksi nähtiin vähentynyt vuorovaikutus, jonka mainitsi lähes puolet vastaajista (45 %). Kyselyn tulokset edustavat suomalaisten mielipiteitä, ja vastaajissa on työelämässä mukana olevia työntekijöitä, toimihenkilöitä ja johtaja-asemassa olevia sekä työttömiä henkilöitä.

Vuorovaikutuksen vähentyminen korostui erityisesti kyselyyn vastanneiden ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, heistä keskimääräistä useampi (65 %) mainitsi vuorovaikutuksen vähentyneen. Myös ihmisten työhyvinvoinnin koettiin vähentyneen (28 %). LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Jonna Lahtinen arvioi tuloksia huolestuttaviksi.

– Jäin miettimään, onko kyse vuorovaikutuksen määrän vähentymisen lisäksi myös sen laadusta. Esimerkiksi paljon etätyötä tekevät toimihenkilöt osallistuvat lukuisiin etäpalavereihin työpäivänsä aikana. Jotkut suorittavat palavereita läpi tehokkaasti ja agendan mukaisesti, eikä eri tehtävien välille jää juuri aikaa ennen seuraavan alkua. Aiemmin ihmiset kohtasivat spontaanisti kahviautomaateilla ja lounastauoilla. Vaikka vuorovaikutusta parannetaankin osallistavien keinojen avulla, inhimillinen ja ihmisten välinen vuorovaikutus on kuitenkin paljon enemmän jotain sellaista, jota videoneuvottelut eivät tavoita, Lahtinen pohtii.

 

Työmäärä lisääntynyt, uupuminen yleistä

 

Arjen Katsaus -kyselyyn vastanneiden työelämässä mukana olevien suomalaisten mielestä koronalla on ollut vaikutuksia työmäärään ja uupumiseen. Noin joka neljäs (27 %) kyselyyn vastannut työelämässä mukana oleva mainitsi työmäärän ja uupumisen lisääntyneen. Heistä noin joka viides kertoo myös lisääntyneestä kiireestä. Vastaajat kokivat myös työmäärän jakautuvan epätasaisesti (24 %).

– Ihmiset tarvitsevat työpäivän aikana rytminvaihdoksia ja palautumista, mikä on aivan keskeistä jaksamisen, henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta. Se sama työ, mikä aiemmin tehtiin mahdollisesti kasvokkain useana päivänä eri paikoissa, saatetaan tehdä nyt saman päivän aikana Teamsillä. Työn ja työpäivän huokoisuus näyttäisikin vähentyneen ja tekemisen tahti tullut intensiivisemmäksi. Työpäivistä saattaa puuttua selkeät rytminvaihdokset eikä työn tauottamista huomioida aina riittävästi, Lahtinen jatkaa.

Kyselyyn vastanneet mainitsivat myös koronan aikaansaamia positiivisia puolia, kuten esimerkiksi ajan säästymisen työmatkoilta (28 %) sekä työrauhan ja häiriöttömyyden lisääntymisestä (26 %). Viidesosa kertoo pystyvänsä vaikuttamaan enemmän oman työnsä rytmittämiseen.

– Monet kokevat työskentelyn mielekkääksi etä- ja monipaikkaisesti, koska se mahdollistaa muun elämän yhteensovittamisen joustavammin. Vaikka omaan työhön ja sen tekemisen tapoihin on mahdollista vaikuttaa aiempaa enemmän, ei työmatkustamisesta säästynyt aika välttämättä siirry suoraan ihmisten vapaa-aikaan. Työtä saatetaankin tehdä jopa enemmän ilman taukoja ja palautumista. Pitkään jatkuessaan tilanne voi kuormittaa yksilöä, joten tämä on oleellinen työkykyyn ja henkiseen työsuojeluun liittyvä asia, Lahtinen arvioi.

 

Muutokset näkyvät eniten etätyötä tekevien keskuudessa

 

Koetut muutokset ovat keskimääräistä suurempia niissä vastaajaryhmissä, jotka tekevät etätyötä enemmän. Kolme viidestä kyselyyn vastanneista työelämässä mukana olevista kertoo voivansa tehdä työtään etänä. Runsaat puolet (56 %) heistä (34 % työelämässä mukana olevista) kertoo tehneensä etätyötä viime aikoina useita päiviä viikossa tai jopa koko ajan.

– Jossain määrin etätyö voidaan nähdä korkeammin koulutettujen ja tietotyötä tekevien mahdollisuutena eikä kaikilla aloilla ole mahdollista tehdä lainkaan etätyötä. Vasta korona-ajan jälkeisessä uudessa normaalissa näemme, miten tämän ajan vaikutukset heijastuvat työelämän eri osa-alueille, ihmisiin ja organisaatioihin, ja millaisia mahdollisuuksia, keinoja ja ratkaisuja työpaikoilla haetaan entistä paremman ja kestävämmän työelämän rakentamiseksi, Lahtinen toteaa.

 

Lähitapiola kertoi asiasta tiedotteessaan 7.7.2021.

 

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 018 henkilöä 8.–15.5.2021. Vastaajat edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.