Etätyö tuottaa väsähtäjiä ja menestyjiä -kysely

Vastaajien iän suhteen kokemukset jakaantuivat selkeästi: yli puolet alle 30-vuotiaista vastasi jaksamisensa heikentyneen, kun taas yli 30-vuotiaista keskimäärin yli kolmasosa koki jaksamisensa parantuneen.


 

Etätyöhön koronan aikana siirtyneissä organisaatioissa herätään nyt pohtimaan, miten poikkeusajoista on selvitty ja onnistutaanko lisääntynyt itseohjautuvuus kääntämään kestäväksi työnteon tavaksi.

 

Tästä lähtökohdasta YTK-Yhdistyksen jäsenistölle maalis-huhtikuussa toteutetussa ”Työntekijäkokemus 2021” -kyselyssä* selvisi, että haasteita on näköpiirissä. Erityisesti alle 30-vuotiaat kokivat työssäjaksamisensa etätyössä heikentyneen.

 

Kyselystä on nähtävissä selvä kahtiajako: reilu kolmasosa kokee jaksamisensa ja hyvinvointinsa parantuneen ja vastaavasti reilu kolmasosa niiden heikentyneen. Vastaajien iän suhteen kokemukset jakaantuivat selkeästi: yli puolet alle 30-vuotiaista vastasi jaksamisensa heikentyneen, kun taas yli 30-vuotiaista keskimäärin yli kolmasosa koki jaksamisensa parantuneen. Hälyttävää on, että miltei puolet kaikista vastaajista (46 %) koki työyhteisön vuorovaikutuksen muuttuneen epämieluisaan suuntaan.

 

Jopa 52 prosenttia alle 30-vuotiaista vastaajista koki työssä jaksamisensa ja hyvinvointinsa vähentyneen (merkitty punaisella) kuluneen 12 kuukauden aikana. Vastaavasti yli 30-vuotiaista keskimäärin reilu kolmannes koki näiden lisääntyneen (merkitty vihreällä). Harmaalla ei muutosta-vastaukset. Työntekijäkokemus 2021 -kysely.* Jaksaminen työssä ja hyvinvointi. 

 

Miten hybridimalli tukee kaikkia?

 

”Tutkimuksen pohjalta nousee huoli siitä, miten erilaisten ihmisten tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan työpaikoilla. Uuden hybridimallin luominen ei ole ihan yksinkertaista, kun toiselle paluu työpaikalle on kauhistus ja toinen odottaa malttamattomana yhteisöllisyyttä. Työpaikoilla tulisi nyt olla intoa ja uteliaisuutta ymmärtää yksilölliset ja hyvinkin laajasti toisistaan eroavat työelämän tarpeet”, pohtii YTK-Yhdistyksen johtaja Ilona Kangas tiedotteessa 28.6.2021.

 

Erityisesti nuorten tilanne aiheuttaa kyselyn pohjalta huolta. Nuorten hyvinvoinnin heikentymisestä on viime aikoina puhuttu paljon ja kyselytutkimuksen signaali on samansuuntainen. Ikänäkökulma on muutenkin mielenkiintoinen – iän tuoma elämänkokemus voi edesauttaa myös työelämän muutoksissa.

 

*Työntekijäkokemus 2021 -tutkimus toteutettiin verkkokyselynä maalis-huhtikuussa 2021 edellisen 12 kk:n aikana etätyötä tehneelle 1002 vastaajalle. Kyselyn tavoitteena oli ymmärtää muutosta, jonka siirtyminen etätöihin on saanut aikaan kokemuksissamme työstä. Kysely tehtiin YTK-Yhdistyksen jäsenistölle ja sen toteutti Pentagon Insight ja HR Legal Services.

 

YTK-Yhdistys on yksi Suomen suurimpia yhdistyksiä. Se toimii lähes 250 000 suomalaisen apuna, innostajana ja mahdollistajana työelämän käänteissä. Yhdistys tarjoaa jäsenille lisäturvaa ja palveluita työelämään. Yhdistyksen jäsenyyteen kuuluvat ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, oikeudellinen työsuhdeneuvonta ja lisäksi erilaisia työnhaku- ja urapalveluja, koulutuksia sekä jäsenetuja. www.ytk-yhdistys.fi


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma Säästöpankki Oyj:n toimitusjohtajaksi Karri Alameri

Kuva
Karri Alameri   Oma Säästöpankki Oyj:n (OmaSp) hallitus on nimittänyt ekonomi, CEFA Karri Alameren yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Alameri aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2025. Väliaikainen toimitusjohtaja Sarianna Liiri jatkaa tehtävässään Alameren aloitukseen saakka.   Karri Alamerellä (s. 1963) on vahva kokemus finanssialalla. Alameri siirtyy OmaSp:n palvelukseen Säästöpankkiryhmästä , jossa hän on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2022 lähtien. Tätä ennen hän on toiminut useissa vaativissa johtotehtävissä Säästöpankkiryhmässä, OP Ryhmässä ja Danske Bankissa. ”Käynnistimme uuden toimitusjohtajan hakuprosessin kesäkuussa ja olen erittäin tyytyväinen sen nopeaan etenemiseen ja lopputulokseen. Karri Alameri on ansioitunut finanssialalla ja nauttii laajaa luottamusta. Arvostamme erityisesti hänen vahvaa johtamisosaamistaan eri toimintaympäristö- ja markkinatilanteissa. Karri on paras mahdollinen valinta toimitusjohtajaksi ja ole
Lue lisää

Hanken vihkii kunniatohtoreita

Kuva
Tohtoripromootio Hankenin juhlasalissa . Kuva: Hankenin arkisto Kauppakorkeakoulu Hanken   Kauppakorkeakoulu Hanken vihkii 47 promovendiä ja 10 kunniatohtoria juhlallisessa promootiossa perjantaina 1. marraskuuta 2024. Kunniatohtoreita voi haastatella Hankenissa 31. lokakuuta 2024 järjestettävän tilaisuuden yhteydessä. Kunniatohtorit, jotka promovoidaan tieteellisten ansioiden perusteella Roderick Brodie, professori, Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti Pitkästä ja menestyksekkäästä urasta johtavana markkinoinnin ja erityisesti suhdemarkkinoinnin tutkijana. Rochelle Dreyfuss, professori, New Yorkin yliopisto, Yhdysvallat Menestyksekkäästä tutkimuksesta immateriaalioikeuden alalla.   Lisa Ellram, professori, Miamin yliopisto, Yhdysvallat Laajasta tieteellisestä panoksesta kestävyyden ja toimitusketjun hallinnan analysointiin. Thomas Gehrig, professori, Wienin yliopisto, Itävalta Merkittävästä tieteellisestä panoksesta rahoitusmar
Lue lisää

Naisjohtajien osuus Suomessa kasvanut

Kuva
Suomalaisten naisjohtajien osuus nousi vuonna 2023 neljällä prosenttiyksiköllä vuoden 2022 osuudesta (36 %), selviää EVAn kokoamasta Lasikattomittarista.   Naisjohtajien osuus Suomessa kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä vuonna 2023 edelliseen vuoteen nähden. Nyt neljä kymmenestä (40,0 %) suomalaisesta johtavissa tehtävissä työskentelevistä henkilöistä on naisia, ilmenee EVAn viidettä kertaa kokoamasta Lasikattomittarista.   Suomalaisten naisjohtajien osuus nousi vuonna 2023 neljällä prosenttiyksiköllä vuoden 2022 osuudesta (36 %), selviää EVAn kokoamasta Lasikattomittarista. Naisjohtajien osuuden kohentumisen taustalla on muun muassa naisten kohentunut työllisyysaste. EVA vertaili Lasikattomittarissa myös johtotehtävissä toimivien naisten osuuksia muihin kehittyneisiin talouksiin. Suomi on nyt tuoreimmassa tilastossa vertailumaiden seitsemäs. Tasa-arvomittarin kärjessä on Ruotsi, jossa naisjohtajia oli viime vuonna lähes 44 prosenttia.  
Lue lisää