Korona toi töitä: asennus, huolto, kauppa ja terveydenhoito

 

TE-toimistojen listoilla oli viime vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita 99 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettuja oli 68 900 enemmän. Uutta työttömyyttä on paljon, mutta uusia työmahdollisuuksiakin on. Isoimmat kasvualat ovat asennus- ja huoltotyöt, kaupan ala sekä sosiaaliala ja terveydenhoito. Työpaikkojen määrä kasvoi noilla aloilla viime vuonna liki 3000:lla. Erityisesti noilla aloilla tarvitaan siis lisää työntekijöitä. Koko työmarkkinoillekin kuluvan vuoden ennuste on lupaava. Oikotie Työpaikat arvioi, että vuonna 2021 työpaikkailmoitusten kokonaismäärä nousee viime vuodesta, mutta jää noin -10 prosentin päähän vuoden 2019 tasosta.

 

Kun Suomessa on nyt paljon uutta työttömyyttä, on tärkeää huomioida, mistä työttömäksi jääneille voi jo nyt löytyä uusi työ. Paikoin koronavuosi 2020 myös lisäsi työpaikkoja verrattuna vuoteen 2019.

 

– Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi eniten asennus- ja huoltotöissä, kaupan alalla sekä sosiaalialalla ja terveydenhoidossa. Asennus- ja huoltotöihin oli viime vuonna yli 1300 rekryilmoitusta enemmän kuin vuonna 2019. Kaupan alalla 840 ilmoitusta enemmän ja sosiaalialalla sekä terveydenhoidossa 800 ilmoitusta enemmän. Kolmelle kasvualalle syntyi siis yhteensä miltei 3000 uutta työpaikkaa, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa sanoo.

 

Työpaikkailmoitusten määrä Oikotiellä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta lisäksi koulutuksessa ja opetuksessa 9 prosenttia, maa- ja metsätaloudessa 8 prosenttia, tutkimuksessa ja kehityksessä 6 prosenttia, viennissä ja tuonnissa 5 prosenttia sekä julkishallinnossa ja järjestöissä 4 prosenttia. Kasvualoja oli yhteensä kahdeksan.

 

– Työmarkkinat eivät tietenkään ole nollasummapeliä. Kohtaanto-ongelmaa on aina. Se ei suoraan auta kittiläläistä tarjoilijaa, vaikka Vantaalla palkataan lähihoitajia. Mutta isommassa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä on erittäin tärkeää ja arvokasta tunnistaa, että työmahdollisuuksia myös syntyy, Pihlajamaa kommentoi.

 

Eniten koronan seuraukset ovat Suomessa kolhineet matkailu- ja ravintola-alaa, kulttuuri- ja tapahtuma-alaa, tuotantotaloutta ja pienteollisuutta, kiinteistöpalveluja ja puhtaanapitoa sekä liikennettä ja logistiikkaa. Oikotiellä työpaikkailmoituksia julkaistiin koko koronavuonna kaikkiaan 12,5 prosenttia vuotta 2019 vähemmän.

 

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 38 prosenttia

 

Koronavuoden 2020 lopuksi työ- ja elinkeinotoimistojen listoilla oli 99 700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi aiemmin. Kokonaisluku oli joulukuun lopussa 357 400. Lomautettuja oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viime vuoden lopussa 68 900 enemmän kuin vuosi aiemmin. Kokonaisluku oli joulukuun lopussa 96 600.

Suomen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 7,8, missä on nousua 1,8 prosenttia vuoden 2019 joulukuusta.

 

– Työllisyystilannetta ei kannata väistellä: tilanne on vaikea. Syy on tietysti selkeä eli koronapandemia ja sen seuraukset. Vaikutukset ovat olleet samankaltaisia kaikkialla maailmassa. Tämänhetkisen tilanteen vaikeus ei siis ole yllätys. Sen sijaan yllättävää voi olla se, että työtä on kyllä runsaasti tarjolla nytkin, Pihlajamaa kertoo.

 

– Kun maassa on paljon uutta työttömyyttä ja vielä enemmän epävarmuutta työn jatkumisesta, on erittäin tärkeää huomioida, että tilanne ei ole yhtenevän vaikea koko työmarkkinoilla. Eri alojen ja alueiden välillä on suurta vaihtelua. Tämä on haastavassa työtilanteessa olevien hyvä tunnistaa, Pihlajamaa jatkaa.

Oikotie Työpaikat -palvelussa on tällä hetkellä tarjolla yli 17 500 avointa työpaikkaa eri puolilta Suomea. Kyse on valtaosin vakinaisista tai määräaikaisista pesteistä.

 

Tälle vuodelle lupaava ennuste

 

Viime vuoden loppu, marras- ja joulukuu, olivat jo vahvoja rekrytoinnissa. Oikotiellä julkaistujen työpaikkojen määrä jäi tuolloin enää 10 prosenttia vuoden lopun tavanomaisesta tasosta.

 

– Kun verrataan vuoteen 2019, on huomioitava, että silloin rekrytoinnissa oli vahvaa kasvua. Eroavaisuus on räikeä, koska 2019 oli keskimääräistä vahvempi rekrytointivuosi ja 2020 oli koronavuosi. Nyt arvio on, että tänä vuonna päästään avoimien työpaikkojen määrässä noin 10 prosentin päähän vuoden 2019 tasosta. Se on lupaavaa, Pihlajamaa toteaa ja lisää:

– Tilanne ja näkymä avoimien työpaikkojen määrässä indikoivat, että elinkeinoelämässä on luottamusta tulevaan. Koronakriisi on jatkunut sen verran, että sen selättämiseksi on löydetty ratkaisuja ja on mukauduttu uusilla palveluilla sekä innovaatioilla. Ylipäätään ihmiset ovat huomanneet, että eteenpäin kuitenkin on mentävä ja mennään.

 

Mukautumisesta kertoo esimerkiksi se, että Oikotien viime vuoden luetuimpien työpaikkailmoitusten kärkikaksikko oli suoraan pandemiasta johtuvaa työtä. Kummassakin ilmoituksessa haettiin koronajäljittäjiä pääkaupunkiseudulle. Kaupan alaa puolestaan vauhdittaa verkkoruokakaupan kasvu.

 

Vastuullisuus on tärkeää nytkin

 

Nyt Oikotiellä on tarjolla yli 17 500 työpaikkaa. Viime huhtikuussa koronakriisin alussa määrä oli 5000. Toki tammikuu on useimmiten vuoden vilkkain rekrytointikuukausi, sillä valtaosa kesätyöpaikoista tulee hakuun tammikuussa. Se on jokavuotinen ilmiö.

 

– Tämänhetkisessä tilanteessa työnantajilla, elinkeinoelämällä, on suora mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta ja auttaa yhteiskuntaa eteenpäin – samalla tavoin kuin yhteiskunta tukee työnantajia. Työmarkkinoilla vastuullisuus on ajankohtainen teema. Oikotie edistää teemaa Vastuullinen työnantaja -kampanjallaan, joka haastaa yritykset kehittämään tähän liittyviä periaatteita yhdessä. Nyt vastuullisuus alkaa siitä, että uskalletaan kehittää uutta ja rekrytoida, jos siihen on aineksia, Pihlajamaa päättää.

 

Oikotien Vastuullinen työnantaja -kampanja aloitti viime viikolla toisen vuotensa. Vuonna 2020 kampanjaan osallistui yli 200 yritystä ja organisaatiota. Oikotietä käyttää viikoittain yli 1,2 miljoonaa yksittäistä käyttäjää.

 

Verkkopalvelu Oikotie kertoi asiasta tiedotteessaan 19.2.2021.