Johto ajaa toimistopakkoa, työntekijät joustoja

Suomalaiseen toimistoelämään on syntynyt levenevä kuilu.

 

Kiinteistökonsultti JLL:n kyselytutkimuksen mukaan työntekijöillä ja työnantajilla on lähes kahden päivän näkemysero mikä on sopiva määrä toimistopäiviä viikossa.

 

JLL:n kansainvälisen tutkimuksen mukaan yritykset toivovat kautta maailman työntekijöitään palaamaan toimistolle. Yli 2300:lle yritysjohtajalle osoitetun kyselyn mukaan sopivaksi läsnätyön määräksi he kokevat 3,9 päivää viikossa vuoteen 2030 mennessä.

Suurimpien suomalaisten yritysten johtajat ajattelevat samoin.

Osana kansainvälistä kyselyä 57 suuryritysten johtajaa toivoi työntekijöiden viettävän tulevina vuosina toimistolla 3,6 päivää viikossa, JLL:n tutkimus kertoo.

Tällä hetkellä 80 prosentilla suomalaisista organisaatioista on käytäntö, joka edellyttäisi vähintään kolmen päivän toimistoläsnäoloa viikossa.

“Suurin osa yrityspäättäjistä toivoisi toimistoläsnäolon lisääntyvän, kun taas henkilöstö peräänkuuluttaa joustavuutta. Etenkin Suomessa johdon ja työntekijöiden näkemykset ovat selvässä ristiriidassa keskenään”, JLL:n johtaja Sofia Jakas sanoo.

Kiinteistökonsultin edellisessä tutkimuksessa keväällä 2024 suomalaiset työntekijät toivoivat voivansa tehdä läsnätyötä noin kaksi päivää viikossa vähemmän, mitä työnantajat toivovat. Työntekijöiden toive oli 1,7 toimistopäivää viikossa.

 

Mikä muutti ilmapiirin?

Muutos työnantajien ajattelussa on selkeä. Vielä kaksi vuotta sitten useimmat yrityspäättäjät pitivät nimenomaan hybridityötä avaintekijänä työvoiman houkuttelemisessa. Nyt toivotaan paluuta toimistolle.

JLL:n Jakaksen arvion mukaan muutos johtuu monesta tekijästä. Tyhjien neliöiden tuska on vain yksi osa tätä. Yrityksissä on huomattu, että tuottavuudelle tärkeät tiedon siirtyminen, yhteinen innovointi ja kohtaamiset onnistuvat parhaiten toimistolla. Lisäksi etätyön suuri määrä heikentää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta.

Riittävä läsnätyö on myös useimpien työntekijöiden etu, hän sanoo.

“Henkilökohtainen hyvinvointi, oppiminen ja urakehitykselle tärkeä verkottuminen mahdollistuvat hyvin työpaikalla”, hän sanoo.

 

Puolet ahtaammin, tuplasti paremmin

Kyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista toimitilapäättäjistä odottaa kiinteistöbudjettinsa kasvavan viiden vuoden säteellä.

Haaste heillä on ollut hahmottaa, mihin he käyttävät rahat. Koronapandemian jälkeen suomalaisilla työpaikoilla ei ole syntynyt yleistä ymmärrystä, millainen on työnteon tulevaisuus.

“Erilaisten ja vastakkaistenkin työpaikkastrategioiden kirjo osoittaa, että organisaatiot ovat edelleen epävarmoja parhaasta lähestymistavasta, ja monia vaihtoehtoja harkitaan yhä”, Jakas sanoo.

Jakas kehottaa työnantajia käyttämään porkkanaa: luomaan vetovoimaisia työympäristöjä jonne työntekijät haluavat tulla. Ja perustelemaan selkeästi toimistoläsnäolon hyödyt esim. yhteistyölle, yrityskulttuurille ja hyvinvoinnille.

“Toimistopakkoa ei kannata määrätä, koska se heikentää työpaikan ilmapiiriä.”

JLL:n arkkitehdin Eeva Lahden mukaan toimiston tulisi pystyä kilpailemaan kodin kanssa siinä miten se tukee työntekoa, viihtymistä ja hyvinvointia.

“Toimiston rooliksi on muodostumassa työntekijäkokemuksen rikastaminen ja hyvän ilmapiirin vaaliminen. Tilasuunnittelun pääpaino tulisi siis olla oikeanlaisen kokemuksen luomisessa ja mahdollistamisessa – kuten sanonta kuuluu: Half the space, double the experience!”, hän sanoo.

 

Lähde: JLL Finland 4.11.2024